Tyy­lik­kääs­ti, lyy­ri­ses­ti ja an­tau­muk­sel­la

Klassisessa baletissa askeleet, asennot ja tekniikka ovat vasta perusosaamista. Varsinainen ilmaisukyky rakentuu edellisten lisäksi kymmenistä hienojakoisista elementeistä.

Noora Kuurne näyttää osaamistaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssiopettajakoulutuksen vuoden 2008 Sylfidit-versiossa (vasemmalla).
Noora Kuurne näyttää osaamistaan Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssiopettajakoulutuksen vuoden 2008 Sylfidit-versiossa (vasemmalla).
Kuva: Taisto Tuomi

Klassisessa baletissa askeleet, asennot ja tekniikka ovat vasta perusosaamista. Varsinainen ilmaisukyky rakentuu edellisten lisäksi kymmenistä hienojakoisista elementeistä. Baletin kirjoittamaton sanasto; pään asennot, eleet, vartalon nyanssit, musikaalisuus ja ylipäätään koko asenne klassista tanssia kohtaan siirtyvät edelleenkin suullisena tietona mestarilta kisällille.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssiopettajakoulutuksen klassisen baletin opiskelijat ja harjoituskoulun erikoiskoulutusluokka ovat viime kuukaudet harjoitelleet mestarin opissa. Tanssipedagogi Sonja Tammela on johdatellut tanssijoita Sylfidit -baletin saloihin ja siirtää jälleen kappaleen yli sadan vuoden takaista arvokasta traditiota eteenpäin.

Lappeenrantalaisella Tammelalla on erittäin läheinen suhde työstämäänsä teokseen.

"Sylfidit oli minulle ensimmäinen oikea baletti. Vuonna 1954 treenasin oopperan koulussa kun balettimestari Kari Karnakoski kokosi Suomen tanssitaiteilijoiden liiton näytöstä Kansallisteatteriin. Minua pyydettiin mukaan ja sen jälkeen teos on kulkenut lähtemättömästi seurassani."

Tammela sai oppinsa balettiin parhaasta mahdollisesta lähteestä, kun Karnakoski oli tanssinut teoksen koreografin itsensä venäläisen balettilegendan Mikhail Fokinin ohjauksessa.

Sonja Tammelan antaumus ja intohimo tanssitaidetta kohtaan herättää kenessä tahansa nöyrää kunnioitusta. Tasan viisikymmentä vuotta sitten nuori ja valovoimainen Suomen Kansallisoopperan balettiin kiinnitetty tanssija sai tarttua tanssijan työn ohessa myös opettajan rooliin.

"Olin juuri palaamassa Leningradista opista vuonna 1958, kun silloinen baletinjohtaja Alfons Almi kutsui minut luokseen ja sanoi: Alat opettaa, annan sinulle kaksi luokkaa oopperan balettikoulusta", Tammela muistelee.

Kuin kohtalon saattelemana tanssija oli valinnut opintoihinsa myös pedagogiaa ja pääsikin soveltamaan tuoreita oppeja välittömästi.

Polvivamma pakotti Tammelan lopettamaan tanssijan uran vuonna 1968. Muutto Lappeenrantaan meinasikin pistää naisen ammatillisen tulevaisuuden uuteen järjestykseen. Onneksi miehensä kannustus sai Sonja Tammelan perustamaan oman balettikoulun ja ensi vuonna tämä suomalaisen tanssikasvatuksen menestystarina juhliikin jo nelikymppisiä.

Sitten ensikosketuksen Tammela on harjoituttanut Sylfidit eri yhteyksissä jo viisi kertaa ja nähnyt teoksen eri puolilla maailmaa useasti.

"Tänne Ouluun meinaan sitten lopettaa ja siirtyä oikeasti eläkkeelle lastenlapsia hoitamaan", Tammela kiteyttää.

Sylfidit tuodaan Ouluun kuitenkin täysin epäitsekkäistä syistä. Hitusen juonta sisältävä lyyrinen ja abstrakti teos on Tammelan mukaan erinomainen koulutusbaletti.

"Tulevien tanssinopettajien on kullanarvoista saada esiintymiskokemusta. Sylfidien puhdas tanssi tarjoaa haasteita sekä solisteille että kurinalaiseen ryhmätanssiin. Tässä ei herkutella tempuilla, vaan sisäistyneellä taidolla ja tyylitajulla."

OAMK:n tanssinopettajakoulutuksen näytös 23.4 klo 13 ja 18.30 sekä 24.4 klo 18.30, Kulttuurialan yksikkö Kotkantie 1

Ilmoita asiavirheestä