Tyy­li­käs vaih­to­eh­to­ku­nin­ga­tar

"Mikä nää luulet olevas -lause on mielestäni vastenmielinen", sanoo oululaislähtöinen Maritta Kuula. Hänen viidennellä sooloalbumillaan Ampiaisten kuningatar kuuluvat entistä aikuisemmat vivahteet, mutta sovinnaisuus on yhä kaukana.


"Mikä nää luulet olevas -lause on mielestäni vastenmielinen", sanoo oululaislähtöinen Maritta Kuula. Hänen viidennellä sooloalbumillaan Ampiaisten kuningatar kuuluvat entistä aikuisemmat vivahteet, mutta sovinnaisuus on yhä kaukana.

Neljännesvuosisata sitten uransa aloittanut laulaja-lauluntekijä ei vieläkään mahdu iskelmämuottiin - ei edes kilon kappaleina.

Kuula kuuluu siihen harvalukuiseen suomalaisrokkareiden joukkoon, joka julkaisee vuosikymmenestä toiseen omaehtoista ja tyylikästä musiikkia trendeistä piittaamatta.

Vuodet vaihtoehtorockin parissa ovat hioneet Kuulasta kulttinimen, jonka levyiltä on ollut lupa odottaa paljon. Ampiaisten kuningattaren syntyprosessi kesti kolme vuotta.

"Tein ensin hillittömän kasan biisejä varastoon. En halunnut tehdä pastisseja mistään vanhasta tyylistä. Halusin lähteä liikkeelle rytmistä, vaikka se idea lopulta katosikin jonnekin. Perustin myös oman yhtiön, joka julkaisee levyni. Ja teimmehän me 500 kg lihaa -yhtyeen levynkin välillä", Kuula muistelee.

Oululaisessa 500 kg lihaa -yhtyeessä vuonna1982 aloittanut laulajatar esiintyy yhä harvakseltaan vanhan yhtyeensä kanssa. Kuulan lisäksi alkuperäisjäsenistä mukana on kitaristi Kauko Röyhkä.

Maritta Kuulan sooloura on ollut aktiivinen jo 1990-luvun alusta saakka.

"Ajan myötä musiikin tekeminen helpottuu. Välillä tulee kuitenkin mietittyä, että mitä pirua minä tätä veivaan. Teen aina viimeistä levyä ja olen aina lopettamassa. Ei tästä kuitenkaan enää eroon pääse. Onhan tosiasia, että kappaleiden tekeminen on hauskaa", Kuula puntaroi.

"Ja mitähän soololevyjä nämä tällaisetkin ovat, joita on ollut tekemässä lähes parikymmentä ihmistä? Tuntuu tyhmältä edes puhua yksin näistä levyistä, mutta sellaista tämä on", hän huomauttaa.

Ampiaisten kuningatar on toteutettu tuottaja-sovittaja-basisti Eeva Koivusalon valvonnassa.

"Eevan rooli oli iso. Lopulliset biisit ovat yhtä paljon hänen kuin minunkin. Ja on niissä pala jokaisesta muustakin tekijästä. Tekemäni sanoitukset ja sävellykset määräsivät ainoastaan rajat joiden puitteissa liikuttiin. Minä katsoin suuria linjoja, enkä sekaantunut joka piperrykseen", Kuula kertoo.

"Studiossa ei saa olla herkkänahkainen. On tärkeä puhua suoraan ja olla raakakin mutta rakentavassa mielessä. Toisten tekemisiin voi kyllä puuttua, mutta pohjalla on oltava kunnioitus muiden ammattitaitoa kohtaan. Pyrin puhumaan vain silloin, kun on asiaa", hän lisää.

Ampiaisten kuningatar kuulostaa tiukalta bändilevyltä. Sointi on ilmavaa ja tunnelma valoisaa, paikoin lähes satumaista. Se kuulostaa monessa mielessä antiteesiltä kaikkialle tunkevalle raskaalle rokille. Koivusalon varma basso ja Sami Kuoppamäen svengaavat rummut kuljettavat hauraatkin kappaleet perille, jättäen riittävästi tilaa Pekka Gröhnin sielukkaille koskettimille ja kitaristi Jyrki Sahlan maalailulle. Miikka Paatelaisen lukuisat eri kielisoittimet koristelevat kakun.

Pisteinä ään päälle tulevat Maritta Kuulan taitava äänenkäyttö ja uskottavan ytimekkäät sanoitukset, joita ei ole pureskeltu valmiiksi.

"Halusin aluksi tehdä kantaaottavia sanoituksia, jotka herättäisivät tunteita yhteiskunnallisista tilanteista, mutta en onnistunut siinä. Todella pahat asiat eivät ole minun todellisuuttani. Olen pullasorsa. Valkoisen naisen taakka on, että maailmassa on paljon hätää johon ei voi aina vaikuttaa", Kuula tunnustaa.

Esiintymisessäsi on paljon teatraalisuutta ja diivailua. Mikä yliampuvassa tyylissä kiehtoo?

"Olen aina pitänyt leikkimisestä, rooleista ja hulvattomista vaatteista. Elämässä pitää olla väriä ja hohdetta. Hassut vaatteet ovat mukava vapauden symboli. On tärkeää, ettei välitä liikaa muiden mielipiteistä ja ala typistämään itseään. Se ei pelaa, joka pelkää".

Maritta Kuula esiintyy Oulun
45 Specialissa ensi tiistaina 12. helmikuuta. Lämmittelijänä Laura Sippola.

Ilmoita asiavirheestä