Suomenkielinen kirja vahvisti luterilaista kurinpitoa 1600-luvulla.
Kuningatar Kristiina (1626–1689) seisoo juhlavasti ensimmäisen suomenkielisen Raamatun kansilehdellä. On vuosi 1642, kun koko Raamatun suomennos ja painatus valmistuu 30 vuoden rupeaman päätteeksi. Käännöstyön aloitti 1602 Turun ja Viipurin kirkonmiesten komitea, jonka nimitti kuningas Kaarle IX vieraillessaan Suomessa. Hän oli Kristiinan isoisä ja perusti Oulun kaupungin 1605.
Raamatusta otettiin Tukholmassa 1 200 kappaleen painos, joista 750 lähti Suomeen. Oli kulunut vain 125 vuotta siitä, kun saksalainen munkki Martti Luther arvosteli paavinvaltaa ja paukutti vasarallaan teesit katolisen anekaupan vääryyksiä vastaan Wittenbergin kirkon oveen 30. lokakuuta 1517.
Kuningattaren kuvalla varustetut niteet luovutettiin hänelle itselleen ja korkeille virkamiehille. Kristiina on kuvassa 15-vuotias ja seisoo parvekkeella vasemmassa kädessään valtikka, oikeassa viuhka. Pöydälle on asetettu vallan vertauskuvista miekat, kruunu sekä valtakunnanomena.
Taustalla näkyy valtakunta vesineen, linnoineen ja vuorineen. Ruotsin suurvallasta Itämeren altaan ympärillä kertovat Ruotsin ja Suomen, mutta myös Viron ja Inkerinmaan maakuntavaakunat.
Kapakanpito kirkonmenojen aikana kiellettiin samana vuonna 1642, kun ensimmäinen suomenkielinen Raamattu ilmestyi. Luterilainen puhdasoppisuus oli sadassa vuodessa tullut maallista lakiakin vahvemmaksi ohjenuoraksi, joka määritteli rahvaan arkea. Kirkko kamppaili syntejä vastaan, mikä yhdistyi kuningaskunnan eli valtion vallankäyttöön. Kaarle IX määräsi soveltamaan rangaistusmääräyksiä suoraan Mooseksen kirjasta. Julkiset kuolemanrangaistukset otettiin käyttöön.
Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander (Suomen historia, WSOY 2006) kuvaa kiristynyttä kirkkokuria: ”Otettiin käyttöön kirkonpenkit, jotka helpottivat sekä seurakuntalaisten sijoittamista arvojärjestykseen säädyttäin että heidän läsnäolonsa valvontaa.”
Väestön tarkkailusta kertovat myös lukuisat noitaoikeudenkäynnit, joiden kohteiksi Meinanderin mukaan ”joutuivat yleensä paikallisyhteisön hylkimät yksilöt”. Luterilainen ankara yhtenäiskulttuuri tiivistyi 1682 kirkkolakiin, jonka mukaan jokaisen alamaisen oli kuuluttava kirkkoon. Kansanopetus säädettiin kirkon tehtäväksi.
Kristiinaa luultiin syntyessään pojaksi, ja hänen sukupuolensa tarkistettiin vielä vuonna 1965. Luuranko haudassa osoitti Kristiinan olleen nainen. Hänestä tuli hallitsija jo viisivuotiaana 1632. Vallasta hän luopui 28-vuotiaana 1654. Valtakunnan sensaatio oli, kun Kristiina kääntyi katoliseksi ja muutti Roomaan. Häntä epäiltiin suhteesta hovineitoonsa Ebba Sparreen.
Mika Kaurismäki ohjasi naiskuningattaren ihmeellisestä elämästä elokuvan Tyttökuningas (The Girl King) vuonna 2015.
Kuuden kilon paketti luterilaisuuteen
Biblia: Se on: Coco Pyhä Raamattu Suomexi -kirja on ensimmäinen suomeksi painettu kokonainen Raamattu, ilmestyi 1642.
Teos painettiin Tukholmassa Henrik Keyserin kirjapainossa. Painos 1 200 kappaletta. Yksi kirja painoi noin kuusi kiloa ja siinä oli yhteensä 1 486 sivua.
Raamattua kuljetettiin Suomeen tynnyreihin pakattuna irtoarkkeina. Kirja koottiin usein nahkaverhoiltuihin puukansiin.
Kirjakomitea omisti Raamatun alkusanoissaan Ruotsin kuningattarelle Kristiinalle (1626–1689).
Piispa Isak Rothovius velvoitti papit hankkimaan suomenkielisen Raamatun sakon uhalla.
Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe huolehti, että luterilainen kirja levisi myös ortodoksiselle papistolle Käkisalmen läänissä, jotta he opettaisivat ”oikeaa oppia”.
Lähde: Kirja Suomessa, Helsingin yliopiston kirjasto 1988.