Tytöt pär­jää­vät tek­nii­kan maail­mas­sa

"Täytyy olla rohkeutta pyrkiä mukaan tällaisiin juttuihin. Jos on kiinnostusta tekniikkaan, niin kannattaa jyrätä läpi vaikka sitten kyynärpäätaktiikalla."

Tietokoneen kimpussa. Katja Virpiranta (vas.), Seija Viirret ja Essi Petäjäniemi ottamassa lähituntumaa tekniikkaan.
Tietokoneen kimpussa. Katja Virpiranta (vas.), Seija Viirret ja Essi Petäjäniemi ottamassa lähituntumaa tekniikkaan.
Kuva: SAARA PAKASLAHTI

Pyhäjoen yrittäjyyslukio osallistuu WomenIT-työhön kolmen nuoren naisen voimin. Toisen vuosikurssin opiskelijoiden Essi Petäjäniemen, Seija Viirteen ja Katja Virpirannan mielestä hankkeessa mukanaolo on ollut "ihan mukavaa".

He pitävät hyvänä asiana sitä, että konkreettinen tekeminen ja käytäntö tulevat esiin teorian ohessa. "Luennoillakin istuu mielellään, kun tietää, että niiden ansiosta jotain saa tehdä ihan itse, omin käsin", toteaa Petäjäniemi.

Alunperin idea mukaanlähtemisestä tuli lukion ATK:n ja matemaattisten aineiden opettajalta Tauno Rajaniemeltä. Hän ehdotti tietokoneiden kokoamisesta kiinnostuneille tytöille informaatioteknologian kurssia, joka olisi pelkästään naispuolisia henkilöitä varten.

Kolmikko tempautui kurssin myötä mukaan WomenIT-hankkeeseen, joka saa päätöksensä tulevana kesänä. "Meillä oli halu ja tilaisuus päästä tekemään jotain sellaista, mihin ei muuten olisi ollut rahoitusta tai mahdollisuutta", he valaisevat.

Vahvasti tyttöjen tukena ollut Rajaniemi kiteyttää, että WomenIT-työssä tavoitellaan ennen kaikkea sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hänen mielestään naisia pitäisi kannustaa alalle monin tavoin, sillä kyseessä on teollisuudenkin kannalta tärkeä kysymys: miten saada myös naisten kyvyt ja lahjakkuus käyttöön perinteisesti miesvaltaisissa ammateissa ja työtehtävissä.

"Stereotypiat häiritsevät liian usein tyttöjen alavalintaa. Valinnat tulisikin tehdä paremmalla tiedolla, eikä rakentaa niitä pelkkien ennakkokäsitysten varaan. On tärkeää tutustua siihen, mitä ala on todellisuudessa. Mutta vielä tärkeämpää on tehdä asioita itse, luoda mahdollisuuksia ja huomata että 'minähän osaan'. Tämä taas onnistuu helpotettujen tilanteiden avulla", selvittää Rajaniemi.

Käytännön työ kurssilla on suureksi osaksi ollut tietokoneen toimintaan tutustumista, tietokoneen kokoamista ja purkamista.

"Lähinnä kokoamme niitä tietokoneita, joita opettajamme Tauno meille antaa", tytöt kertovat. Tämän ohella tytöt kertovat purkaneensa omia kotikoneitaankin.

Mutta miten tytöt kannustaisivat kanssasisariaan teknisille aloille? "Tietysti täytyy olla rohkeutta pyrkiä mukaan tällaisiin juttuihin. Jos itsellä on kiinnostusta asioihin, niin kannattaa jyrätä läpi vaikka sitten kyynärpäätaktiikalla. Ei saa antaa ihmisten ennakkoluulojen häiritä. Kaikki riippuu siitä mistä on kiinnostunut, ei sukupuolesta". Ja mikä tärkeintä: "Ei se niin vaikeaa ole, kun asioihin pääsee sisälle", tytöt kannustavat.



Mediayrittäjän
arki tutuksi


Mediayrittäjyyden arkeen Petäjäniemi, Viirret ja Virpiranta ovat tutustuneet helsinkiläisen mediayrityksen Neverless Productionsin kautta. Yritys koulutti tyttöjä Pyhäjoella viikonlopun ajan muun muassa digitaalivideokameralla kuvauksessa, materiaalin leikkaamisessa ja äänitöissä.

Tuolloin tytöt tekivät myös "Hyvä yritys" -dokumentin paikallisesta yrityksestä Katruusasta.

Tammikuussa kolmikko vieraili opettajansa johdolla Yleisradiossa Helsingissä.

Paikan päällä tytöt näkivät, millaista on käytännön tv-työ, lisäksi he pääsivät kokeilemaan studiossa omien kuulutusten nauhoittamista ja videoeditointia. Samalla pystyttiin vertailemaan suuren ja pienen mediayrityksen eroja.

"YLE:ssä käynti oli opettavainen ja ennen kaikkea mielenkiintoinen kokemus, jollaista ei varmasti ole kovin monella", tytöt tuumivat.

Kaiken muun lisäksi he ovat olleet ensimmäisestä vuosikurssista lähtien mukana tekemässä koulun omaa lehteä, Pyhäjoen Kuulumisia, sekä taittajina että toimittajina.

"Kuulumisiin on jäänyt kiinni. Kuulumisten teko on sellaista, että kun siihen oppii ja tottuu, sitä tekee vapaa-ajallakin mielellään", pohtii Seija Viirret.

Hänen viimeisin taidonnäytteensä Kuulumisissa oli vaaliliite, josta irtosi onnistumisen ilon lisäksi myös kohtuullinen tukku rahaa leirikoulukassaan.

Sen lisäksi että lehdenteosta on monenlaista hyötyä tulevaisuudessa, sitä voi soveltaa muuhun koulunkäyntiin ja elämiseen. Lehden tekeminen on hyvä keino tienata hieman ylimääräistä koulutyön ohessa.

Taitojaan tytöt pitävät yllä jokapäiväisellä tekemisellä. "Joka päivä oppii. Jos en ymmärrä jotain, niin sitten pyydän jotakuta selittämään", Essi Petäjäniemi sanoo.

Nettisivujen teko, taitto, tietokoneiden kanssa puuhastelu ja viestintä yleensäkin kiehtovat näitä neitokaisia siinä määrin, että ainakin Viirret ja Petäjäniemi aikovat mitä ilmeisimmin suunnata media-alalle tulevaisuudessa.

Katja Virpiranta sanoo pitävänsä median ja tietokoneet harrastuksina, ammattia hän ei ole niistä itselleen kaavaillut.

Kirjoittaja opiskelee Pyhäjoen lukiossa.

Ilmoita asiavirheestä