SDP:n tuore puoluesihteeri Eero Heinäluoma uskoo, että työttömyyden hoitoon tarvitaan nyt kolmiloikkaa, joka koostuu elokuun budjettiriihestä, syksyllä alkavasta tulokierroksesta ja seuraavan vaalikauden työllisyyslinjauksista. Kaikissa kolmessa työllisyyden on oltava etusijalla.
Heinäluoma pohtii epätoivoisesti, miten hyvinvointipalvelut voidaan jatkossa säilyttää. Korkea palvelutaso edellyttää täystyöllisyyttä eikä kestä nykyistä tilannetta, jossa iso osa väestöstä on työelämän ulkopuolella.
"Nyt tarvittaisiin kolmiloikkaa, jotta päästäisiin taas hyvään työllisyyskehitykseen. Ensimmäinen loikka on työllisyyttä tukeva budjettiriihi ja toinen tulokierros. Kolmantena ovat ensi vaalikauden työllisyyslinjaukset, joita pääministeri Paavo Lipposen (sd.) työllisyystyöryhmä pohjustaa elokuussa", Heinäluoma luettelee.
Työllisyysmäärärahoja löydyttävä lisää
Heinäluoma patistaa hallitusta ottamaan omalta osaltaan työllisyyskehityksen vakavasti.
"Käytännössä se tarkoittaa sitä, että elokuun budjettiriihessä on ensi vuodelle löydyttävä rahaa suoriin työllisyysmäärärahoihin, aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoihin ja aikuisväestön osaamisen nosto-ohjelmaan", Heinäluoma luettelee.
Hän muistuttaa, että Suomessa on puoli miljoonaa ihmistä, joilla ei ole ammatillista tukintoa.
"Miten tämä porukka työelämän muutoksessa pärjää, se tulee olemaan iso ongelma."
Osaamisen nosto-ohjelma maksaisi ensi vuonna alle sata miljoonaa euroa. Summa ei ole mahdoton, mutta se edellyttää uutta suhtautumistapaa kulutukseen.
"Ihmisten olisi ymmärrettävä, että tarvitaan jatkuvaa kouluttautumista, ja että koulutukseen pääsy on henkilökohtainen etu, ei rangaistus."
Sauli Niinistöllä
lyhyt muisti
Heinäluoma uskoo, että budjetin suurimmat kiistat kokoomuksen ja SDP:n kesken käydään juuri työllisyysmäärärahoista. Kokoomuksen mielestä työllistämiskoulutukseen suunnatut rahat eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Heinäluoma selittää, ettei sellaisia toimia aiotakaan jatkaa, joissa raha menee haaskuuseen.
"Kokoomus lähtee siitä, että työllisyyspolitiikkaa hoidetaan markkinavoimien hellällä ohjauksella. Se johtaa siihen, että iso osa väestöstä syrjäytyy työmarkkinoiden ulkopuolelle. Toinen vaihtoehto on, että luodaan amerikkalaismalliset halpatyömarkkinat, jotka suunnataan ennen kaikkea palvelualojen naisille", Heinäluoma summaa.
Hän muistuttaa, että valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) oli kevään kehysriihessä yhdessä muun hallituksen kanssa päättämässä, että mikäli työttömyys nousee niin myös aktiivisen työvoimapolitiikan rahoja nostetaan. Aktiivisen työvoimapolitiikkaan kuuluvat muun muassa työharjoittelu, työttömille suunnattu koulutustarjonta ja tukityöpaikat.
"Nyt valtiovarainministeri on unohtamassa tätä päätöstä", Heinäluoma ihmettelee
Julkinen sektori ratkaisee tupon
Syksyllä alkavasta tulokierroksesta on Heinäluoman tulossa vaikein sitten vuoden 1993 jälkeen. Tällä kertaa avainasemassa on julkinen sektori ja ennen kaikkea terveydenhuoltoala. Mitä terveydenhuoltopuolella tapahtuu, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, onko tuloratkaisu ylipäätään tehtävissä.
Kaikesta huolimatta Heinäluoma toivoo hallittua tulokierrosta. Mikäli tupo syntyy, myös yrityksillä on tiedossaan useamman vuoden kustannuskehitys ja kotitaloudet tietävät, mikä on palkkakehitys pitemmällä aikavälillä.
Pahin uhkakuva on se, että ensi keväänä kaikki tuloryhmät ovat kamppailemassa toisiaan vastaan.
"Se olisi onnetonta tilanteessa, jossa työllisyyskehitys on pysähtynyt. Tulonjakotaistelu lisäisi inflaatiota ja laskisi reaaliansioita. Häviäjiä olisivat ensin työttömät ja sitten kaikki muut."
Seuraavaa tulosopimusta silmällä pitäen ensimmäinen lähtökohta budjettiriihessä on Heinäluoman mukaan julkisten palvelujen rahoituksen turvaaminen. Se pieni liikkumavara, mikä jää tulisi käyttää pieni- ja keskituloisten tuloveron alennuksiin.
Kansanedustajuus on porukkapäätös
SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma kertoo vasta elokuussa, pyrkiikö hän eduskuntaan. Sekä puoluesihteerin että kansanedustajan työ ovat aikaa vieviä ja vaativia.
Kyse ei kuitenkaan ole niinkään työmäärästä kuin siitä, miten puolueen aktiiviporukka ajattelee.
"Osa pitää eduskuntaryhmän ja puolueen välisen suhteen kannalta toivottavana, että puoluesihteeri on eduskunnassa ja sitä kautta mukana politiikassa. On myös niitä, jotka toivovat, että puoluesihteeri keskittyisi pelkästään puolueen asioiden hoitoon. Se on porukkapäätös", Heinäluoma toteaa vaatimattomasti.
SDP:n puoluesihteerit eivät ole olleet Arkadianmäellä yli kymmeneen vuoteen. Vuodesta 1970 vuoteen 1991 tilanne oli toinen: Kalevi Sorsa, Ulf Sundqvist, Erkki Liikanen ja Ulpu Iivari olivat kaikki myös kansanedustajia.
Heinäluoma pitää nykyistä puoluetoimiston ja eduskuntaryhmän välistä työnjakoa luontevana.
"Ryhmä on vastuussa eduskunnassa päivittäin käsittelyssä olevista asioista kuten lakihankkeista. Puolueessa taas tarvitaan voimakkaampaa panostusta yhteiskunnan uudistustyöhön ja siihen liittyvään ohjelmaan. Sen organisointi ja hahmottelu on puoluetoimiston tehtävä ja yksityiskohtainen toteuttaminen eduskunta- ja ministeriryhmän asia", hän selvittää.
