Hanhikivi 1 -työmaa on saanut kesän aikana kaksi uljasta maamerkkiä. Ruskon Betonin betoniasemien keltaiset siilot kurkottavat 25 metrin lakikorkeuteen ja osuvat valtatie 8:lta Hanhikiventielle kääntyvän autoilijan näkökenttään jo yli neljän kilometrin päästä.
Siilojen katolta avautuu henkeäsalpaava näkymä työmaalle ja läheisille merialueille.
Tulevina vuosina asemilla tuotetaan kaikki voimalaitoksen rakentamisessa tarvittava betoni, noin 370 000 kuutiota. Määrällä täyttäisi tilavuudeltaan reilun 100 000 kuution Eduskuntatalon lähes neljä kertaa.
Historiallinen toimeksianto
Ruskon Betonin ja laitostoimittajan pääurakoitsijan Titan-2:n sopimus työmaan valmisbetonin toimittamisesta julkaistiin viime talvena. Vaikka oululainen perheyritys on vuosien varrella urakoinut useissa merkittävissä rakennuskohteissa ympäri Suomea, on toimeksianto Pyhäjoen Hanhikiven niemellä yhtiön historian suurin.
Kaksi asemaa tuottavat yhteensä noin 250 betonikuutiota tunnissa Hanhikivi 1 -työmaan tarpeisiin.
”Yleinen vaatimustaso on täällä aivan eri luokkaa kuin mihin olemme tottuneet. Kun näihin haasteisiin pystyy vastaamaan, on vaikea löytää maailmasta enää betoniteknistä kohdetta, johon meillä ei olisi kompetenssia”, Ruskon Betonin varatoimitusjohtaja Risto Väänänen korostaa.
Betonimyllärien aatelia
Periaatteessa betonintuotanto on helppoa. Tarvitaan vain runkoaine, vettä, sementtiä ja betonimylly. Lisäaineilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi betonin kovettumiseen, notkeuteen ja pakkaskestävyyteen.
Yhtälö muuttuu vaativaksi, kun tuotantoympäristönä on ydinvoimalatyömaa. Poikkeuksellista on paitsi Hanhikiven niemellä tuotettavan betonin suuri määrä, myös betonin laadunvalvonta. Työmaan valuissa käytettävälle betonille on asetettu tarkat laatuvaatimukset, joiden mukainen lopputuote ei synny sormia napsauttamalla.
Väänänen ja aluepäällikkö Jaakko Mäkelä työstävät parhaillaan betonintuotannon käytännön järjestelyitä. Kiireisimpään aikaan asemilla tulee työskentelemään yhteensä 25 Ruskon Betonin työntekijää. Päälle tulevat autonkuljettajat ja tavarantoimittajat. Töitä tehdään kolmessa vuorossa.
Betoninajon minuuttiaikataulu on laadittava jo nyt, vuosia ennen toimitusten alkua.
” Logistiikka on yksi iso haaste, sillä liikennettä riittää. Betonintuotannon raaka-aineet pitää ensin tuoda työmaalle. Kun betoni on valmista, sitä viedään asemilta eteenpäin työmaan valukohteisiin”, Väänänen taustoittaa.
Etujoukoissa Pyhäjoelle
Ruskon Betoni asemoitui Pyhäjoelle ja Hanhikiven niemen tuntumaan yritysten etujoukoissa. Reilun neljän kilometrin päässä työmaasta sijaitseva Parhalahden betoniasema valmistui jo vuonna 2014.
”Ajattelimme, että se on järkevä toimipaikka meille, kun hankkeeseen liittyvä oheisrakentaminen pääsi vauhtiin. Työmaan betonintuotannon aikana Parhalahden tehdas toimii vara-asemana”, Väänänen taustoittaa.
Ruskon Betonin betonintoimitussopimuksen työllisyysvaikutukset näkyvät lähialueella jo nyt. Esimerkiksi työmaan betoniasemien valmistuksesta ja pystytyksestä on vastannut kalajokinen Steel-Kamet Oy. Asemien viereisen laboratorion on puolestaan rakentanut Vieskan Elementti.
Ruskon Betonin omassa alihankintaketjussa on kymmenkunta yritystä.
”Totta kai pyrimme käyttämään paikallisia materiaalin- ja tavarantoimittajia sekä suomalaisia raaka-aineita”, Väänänen vahvistaa.