Puolet ulkomaisista mansikanpoimijoista eli parisataa henkeä työskenteli viime vuonna Lahden seudulla ilman työlupaa. Tilanne paljastui, kun työvoima-, vero- ja poliisiviranomaiset vertailivat tietojaan ennen ensimmäistä yhteistä tietoiskuaan viljelijöille.
Keskiviikon tiedotustilaisuuteen oli saapunut odotettua enemmän väkeä, noin 30 mansikanviljelijää.
Heidän mielestään lyhytaikaisten työntekijöiden palkkaaminen on tehty turhan monimutkaiseksi ja kalliiksi. Vaikkapa 20 poimijan oleskelu- ja työluvista joutuu maksamaan 16 000 markkaa eli noin 2 700 euroa.
"Jos olisin viljelijä, pyrkisin suosimaan niitä, jotka eivät tarvitse työlupaa", totesi työvoimaneuvoja Arja Haikara Lahden työvoimatoimistosta. "Pohjoismaitten tai ETA-alueen kansalaisia ja niitä, jotka ovat saaneet pysyvän tai määräaikaisen oleskeluluvan Suomeen."
Mansikkapaikat pitäisi ilmoittaa työvoimatoimistoon jo maalis–huhtikuussa, jotta tarvittaessa jää aikaa työlupien järjestämiseen virolaisille, venäläisille ja muille niitä tarvitseville.
"Työjakso kannattaa määritellä niin pitkäksi, ettei lupia jouduta uusimaan satokauden siirtymisen takia", neuvoi komisario Taito Haara. Hänen mielestään työlupien puuttuminen on osin johtanut tietämättömyydestä.
Mansikanviljelijät vakuuttivat ottavansa töihin jokaisen kotimaisen poimijan, jonka vain saavat. "Ei ole hauskaa majoittaa vieraita kotinurkkiin", totesi Pertti Pekkala Kärkölästä.
Hämeenkoskelainen Seppo Nisula sanoi ymmärtävänsä työlupien tarpeen, mutta toivoi lyhytaikaiseen marjanpoimintaan kevyempää menettelyä. "On kohtuutonta rahastaa 800 markkaa työntekijältä. Käytännössä summa siirtyy työntekijän palkkaan."
Suonenjoen työvoimatoimiston johtaja Olli Maukonen arvelee, että Lahden seudun ongelmat ovat merkki toiminnan vakiintumattomuudesta. Mansikkapitäjässä ei ole erityisiä ongelmia ulkomaalaisten työlupien kanssa.
"Ei ammattimaista viljelyä kehtaa vaarantaa lakeja kiertämällä. Esimerkiksi viime vuonna puolsimme noin 1 500:aa työlupaa. Noin kolmasosa työvoimasta tulee ulkomailta: Virosta, Latviasta ja Liettuasta sekä Venäjältä Inkerinmaalta, Pietarin, Petroskoin ja jopa Muurmanskin seudulta. Monilla tiloilla työskentelevät samat tutut niin kitkentäkausina kuin mansikka- ja vadelmasesonkinakin."
