Pitkittyvät ja toistuvat sairauspoissaolot ovat työelämässä rasite, josta maksavat niin työnantajat kuin työntekijät. Työnantajalle ne tietävät lisäkuluja ja jo ennestään virtaviivaistetuilla työpaikoilla yleensä lisätöitä työtovereille.
Hyvä työkyky on kullanarvoinen asia tulevaisuudessa, kun varaudutaan siihen, että eläkeikä nousee ja työssä pitäisi jaksaa nykyistä pitempään. Tämä vaatii myös työterveyshuollolta vastaantuloa ja joustavia palveluja. Työterveysasiantuntijat puhuvatkin hyvästä työterveysjohtamisesta.
Julkisessa terveydenhuollossa asiakkailla on mahdollisuus valita hoitava terveyskeskus ja tulevaisuudessa jopa sairaala ja lääkäri, jonka kanssa halutaan asioida.
Työterveyshuollossa sen sijaan ollaan riippuvaisia työnantajan järjestämästä terveydenhuollosta. Palvelupaketit eivät välttämättä vastaa työntekijöiden yksilöllisiä tarpeita. Voi käydä myös niin, että työnantaja maksaa tarpeettomista ja rutiininomaisista palveluista.
Työntekijöiden terveyttä kannattaakin tarkastella kokonaisuutena, sillä työkykyä parantavat ja sairauspoissaoloja ehkäisevät toimet tuovat parhaimmillaan suuria säästöjä ja lisäävät yrityksen tuottavuutta.
Yksilön kannalta on ensiarvoista päästä aikanaan työelämästä terveenä, jotta eläkepäivistä pystyy nauttimaan täysipainoisesti. Kun on takeet siitä, että terveyteen ja johtamiseen panostetaan, kasvaa myös halu pysytellä työelämässä nykyistä pidempään.
Hyväksi koettu johtaminen on toinen puoli työssäjaksamisen ja työterveyden kokonaisuutta. Eläkeikään asti kestävä työura puolestaan tuo parhaimmillaan tyydytytystä ja turvaa vanhuutta täyden eläkkeen myötä.
Sairauspoissaolot maksavat alasta riippuen työnantajalle noin 150--300 euroa päivässä. Jos yritys onnistuu laskemaan sairauspoissaoloja, ovat säästöt mittavia. Työkyvyttömyyseläkemaksut puolestaan rasittavat yritysten taloutta toisaalla.
Juuri nyt voi tuntua vaikealta uskoa, että myös ikääntyvät työntekijät kannattaa pitää töissä mahdollisimman pitkään. Hetkelliset suhdannevaihtelut eivät muuta työelämän tulevaa kokonaiskuvaa.
Demografia on meitä vastaan seuraavat vuosikymmenet. Haasteena on nykyisen elintason ylläpitäminen ja ikääntyvistä kansankunnan rakentajista koituva hoitovastuu.
Siinä missä nuoria pitäisi ottaa työpaikoille sisään nykyistä enemmän, myös varttuneemmat pitäisi saada pysymään mukana.
Terveysjohtamisen asiantuntijat kertovat, että työväestön työkunto on heikkenemässä. Jatkossa on hyväksyttävä myös se, että työelämässä on mukana aiempaa huonokuntoisempia keski-ikäisiä.
Tämä vaatii hyvää työterveysjohtamista, hyvää henkilöstöjohtamista samoin kuin joustavia ja eriytettyjä ratkaisuja työpaikoilla työn teettämisessä.
Ensiarvoista onkin pitää huolta myös siitä, että nyt hyvinvoivat työntekijät eivät valu riskiryhmiin tai vajaakuntoisiin.