Tamperelainen vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen on tyrmistynyt siitä, että Suomessa edes harkitaan Fennovoiman ydinvoimalan toteuttamista.
Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin ilmaantuminen yhtiön osaomistajaksi ja laitetoimittajaksi on entisestään jyrkentänyt vihreiden suhtautumista Fennovoimaan.
– Hanke, joka oli alun perinkin hölmö ja lyhytnäköinen, on muuttunut täysin mielipuoliseksi, Tynkkynen sivaltaa.
Europarlamentaarikko Satu Hassi varoittaa suomettumispuheiden yleistymisestä EU-maissa.
– Voi hyvin olla, että ruvettaisiin puhumaan finnlandisierung-kakkosesta, Hassi pohtii mielikuvaa, joka hänen mielestään Keski-Euroopassa vallitsee Suomesta.
Itävallassa ja Saksassa finnlandisierung-käsitettä viljeltiin varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla havainnollistamaan asetelmaa, jossa suurvalta pystyy ohjaamaan jopa pienen naapurinsa sisäpolitiikkaa haluamaansa suuntaan.
Hassi huomauttaa, että EU:n huippukokouksessa valtionpäämiehet pitivät keskeisenä tavoitteena vähentää jäsenmaiden riippuvuutta venäläisestä energiasta.
– Sanon vain, että herättäisi suurta huomiota ja hämmennystä, jos tässä tilanteessa Suomen hallitus ja eduskunta hyväksyisivät jättikaupan Rosatomin kanssa, Hassi viittaa EU:n Venäjää kohtaan suuntaamiin pakotteisiin.
– Varmasti tulisi kritiikkiä siitä, että Suomi lipsuu EU:n ulkopolitiikan linjasta, Hassi arvioi.
Tynkkynen kritisoi mallia, jossa Rosatom olisi sekä omistaja, rahoittaja että laitetoimittaja Fennovoimassa.
– Riippuvuus on paitsi suurta myös monialaista. Rosatomilla on näppinsä pelissä hankkeen kaikissa ketjuissa. Sen takia vaikutusvalta olisi paljon suurempi kuin pelkkä prosenttiosuus [omistuksessa], Tynkkynen painottaa.
Fennovoiman ydinvoimalupaa on käsiteltävä uudelleen, koska niin voimalan koko kuin laitetoimittajakin ovat muuttuneet. Eduskuntaan lupa pitää viedä, jos oikeusoppineet ovat sitä mieltä.
Vihreiden eurovaaliehdokas Tynkkynen toivoo voimalan kompastuvan ennen mahdollista eduskuntakäsittelyä. Hän luonnehtii hankkeen muuttuneen nurinkuriseksi, koska vuonna 2010 voimalaa perusteltiin muun muassa keinona vähentää Suomen riippuvuutta venäläisestä energiasta.
Eduskunta myönsi äänin 121–71 neljä vuotta sitten Fennovoimalle luvan rakentaa ydinvoimala. Hanke muutti muotoaan, kun saksalainen energiajätti E.ON vetäytyi siitä.
Europarlamenttiin pyrkivä Tynkkynen ja meppipaikastaan luopuva Hassi tapasivat toimittajia perjantaina Helsingissä.
