Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tuu­li­voi­man haitat Uta­jär­vel­lä eivät poistu tie­dot­ta­mal­la

Utajärven kunnassa Tuulipuisto Pontema Oy (OX2 Oy/Taaleri Energia) suunnittelee 29 tuulivoimalan aluetta, suuruudeltaan 4 600 hehtaaria. Voimassa olevassa (22.8.2025) maakuntakaavassa Ponteman tuulivoima-alue on 1 900 hehtaaria. Tornikankaan alueelle on suunnitteilla 17 voimalaa, kooltaan 7 000 hehtaaria. Alueelle on maakuntakaavassa osoitettu 800 hehtaarin tuulivoima-alue, Kumpusuo 541.

Tuulivoimahankkeiden tunnistetut vahingolliset vaikutukset luontoon, eläimistöön ja ihmisten elinympäristöön eivät salli kuntien ja hanketoimijoiden tuulivoiman ”lisälypsämistä”.

Pahimmin vaikutukset tuntuvat Utoksen ja Yli-Utoksen alueella, joka jää Ponteman ja Tornikankaan alueiden väliin. Asuinrakennuksista (noin 70) suurin osa on vapaa-ajan asuntoja. Rakennuksilta ei ole aikoinaan vaadittu luonnonympäristön takia melumallinnuksessa käytettyä äänieristysvaatimusta. Asuntokanta on vanhaa, osa 1900-luvun alusta, ja asuntojen seinärakenteet voivat olla hyvinkin keveitä yksinkertaisine laseineen.

Valtioneuvoston ohjeissa asuinrakennuksen ulkopuolen meluraja on 40 ja nukkumatiloissa yöaikaan 25 desibeliä. Seinän ääneneristysarvona käytetty 20 desibeliä ei vastaa alueen rakennusten todellista ääneneristyskykyä.

"On jo aika lopettaa puheet alueen virkistyskäytöstä, kuulosuojaimilla voi olla käyttöä."

Asuinalueen jatkuva melu 35–40 desibeliä ja äänen pulssimaisuus muuttavat luonnonrauhan kaupungin hälyksi. Voimala-alueen melu vastaa vilkasliikenteisen kadun melua, 60–80 desibeliä.  On jo aika lopettaa puheet alueen virkistyskäytöstä, kuulosuojaimilla voi olla käyttöä.

Ratkaisuna ihmisten huoliin ja haitallisten sosiaalisten vaikutusten vähentämiseen tarjotaan avointa tiedottamista sekä vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Näinkö voimalarakentamisen haitat voidaan niputtaa sosiaalisiksi haitoiksi ja poistaa tiedottamisella?

Kiinteistöjen arvo laskee. On surullista, että Utajärven kunta kohtelee näin Utosjokivarren ihmisiä. Kuntalaisia tulee kohdella tasa-arvoisesti. Hanketoimija ei voi saada liiketoiminnastaan vastikkeetonta hyötyä ja voittoa alueen luonnon, eläinten, kiinteistöjen ja ihmisten kustannuksella.

Mistä alueiden teiden (100–120 km) perustusten ja muun infrastruktuurin murske ja sora on tarkoitus louhia? Voimaloiden rungot ja lavat, kallioiden räjäytykset, kiviaineksen murskaus, melu, maanpoistot, ajoneuvojen päästöt ja maaperästä vapautuvat kasvihuonepäästöt eivät vakuuta vihreästä saasteettomasta energiasta.

Yhden tuulivoimalan perustuksen (halkaisija 25–30 metriä, korkeus 2–3 metriä, tilavuus 1 500 –2 000 kuutiometriä) CO2-päästöt ovat jopa 850 tonnia, ja 46 voimalan noin 40 000 tonnia. Vertailun vuoksi, Utajärven kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt olivat 44 000 CO2-ekvivalenttitonnia vuonna 2016.

Lavoista irtoavat mikromuovipartikkelit kulkeutuvat eläinten ja ihmisten ravintoketjuun. Onko meillä kohta uusi ympäristö- ja terveyshaitta?

Voimalan tehollinen käyttöikä on noin 25–30 vuotta. Perustukset jätetään paikoilleen. Kymmenille tuhansille lavoille ei ole vielä järkevää kierrätysmenetelmää.

Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla tuhansia 300–350 metriä korkeita tuulivoimaloita. Näitä varten rakennetaan luontoon tuhansia kilometrejä raskaan liikenteen kantavia teitä, joiden käyttö keskittyy lähinnä rakentamis- ja purkuvaiheeseen. Lähitulevaisuudessa kymmenentuhatta betoniporsasta "rikastuttavat" luontoa ja muistuttavat jälkipolville ihmisten ja yritysten lyhytnäköisyydestä. Luonto tuskin palautuu sadassakaan vuodessa ennalleen.

Pertti Halme

Oulu