Viiniä! Maljamaalintekijöille. Ja ennen kaikkea malja niille maalintekijöille, jotka osaavat tuulettaa.
Koska maali on jalkapallon ydin, siitä kannattaa olla ylpeä.
Tuuletukset olivat lajin historiassa pitkään maltillisia. Sankari nosti kätensä pystyyn tai korkeintaan ponnahti hieman nurmesta ilmaan, napautti kantapäitään yhteen.
Muutamassa vuosikymmenessä tuuletukset ovat muuttuneet tarinoiksi itsessään - tavaramerkeiksi ja yleisön villitsijöiksi. Nykypäivänä niissä on pahimmillaan niin paljon ennakkoon mietittyä ja muovista, että aito riemu jää taka-alalle.
Sillä juuri aidot tunteet tekevät tuuletuksesta todellisen jalkapallon kuvan.
Vaikka Marco Tardelli on maailmanmestari ja maalintekijä MM-finaalissa, olisiko hänellä samanlaista legendan asemaa, jos häntä ei muistettaisi erityisesti yhdestä tuuletuksestaan?
Tardelli ampui Italian ratkaisevan 2-0-maalin Länsi-Saksaa vastaan vuoden 1982 MM-loppuottelussa. Tunteella otteluissa muutenkin elänyt Tardelli lähti juoksemaan osumansa jälkeen kädet avoimena sinne tänne kuin heikkopäinen ja karjui tunnettaan ulos koko maailmalle.
Ihoja kananlihalle nostanut kuva Tardellista on jäänyt ikuisesti elämään kansanperinteeseen. Se oli ratkaiseva käännekohta tuuletuksissa.
Entä kumman muistamme paremmin, Roger Millan maalit vuoden 1990 turnauksessa vai sen jälkeiset lanteiden heilutukset kulmalipulla?
Neljä vuotta myöhemmin brassihyökkääjä Bebeto keksi sattumalta sittemmin laajalti kopioidun tuuletuksen. Bebeton poika Matheus oli syntynyt Brasiliassa kaksi päivää ennen puolivälieräottelua Hollantia vastaan. Kun Bebeto kiersi Hollannin maalivahdin Ed de Goeyn ja pani pallon verkkoon, alkoi hän heiluttaa käsiään ikään kuin hänellä olisi vastasyntynyt lapsi sylissään.
Hetken päästä hänen joukkuetoverinsa Mazinho ja Romario liittyivät tuuletukseen.
Hätäisimmät ajattelivat, että vuoden 2010 MM-turnauksessa ei paljon tuuleteta. Alkulohkon ensimmäisellä kierroksella maalinteon riemu oli vain harvojen herrojen herkkua, mutta toisella kierroksella verkko on alkanut venyä kuin onnellisella kalamiehellä.
Portugali hassutteli pallon Pohjois-Korean maaliin sen seitsemän kertaa, eivätkä pelaajat jaksaneet lopussa enää edes innostua juhlimaan.
Mutta älkää huoliko, kyllä niitä tuuletuksia on vielä luvassa. Tulevien viikkojen aikana näemme kaikenlaisia variaatioita.
Näemme ryhmätanssia, rivitanssia, halauksia, huutamista ja käsien heiluttelua. Näemme syöksymisiä, liukumisia ja heittäytymisiä. Näemme paljon hymyä ja kenties kyyneleitä, epäuskoa tai ylimielistä etusormen nostamista.
Jälleen syntyy joku uusi tarina.