Tut­kin­to­teh­tai­luun riittää ko­pio­ko­ne

Väärennetyt tutkintotodistukset ovat kasvaneet maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Hämeen ammattikorkeakouluun tekaistuilla todistuksilla päässeet länsiafrikkalaiset opiskelijat ovat vain pieni osa laajaa vyyhtiä.

Kopioita tutkinnoista on helppo löytää. Netti on täynnä kauppaajia, ja mainoksia lähetetään sähköposteihin roskapostina.
Kopioita tutkinnoista on helppo löytää. Netti on täynnä kauppaajia, ja mainoksia lähetetään sähköposteihin roskapostina.

Väärennetyt tutkintotodistukset ovat kasvaneet maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Hämeen ammattikorkeakouluun tekaistuilla todistuksilla päässeet länsiafrikkalaiset opiskelijat ovat vain pieni osa laajaa vyyhtiä.

Esimerkiksi Yhdysvaltain kongressin alainen tutkimus paljasti, että maan hallinnossa sadat työntekijät olivat saaneet virkansa ostetuilla maisterin tai tohtorin papereilla ilman päivääkään opintoja.

"Tutkintotehtailuun riittää vain yksi ihminen ja kopiokone. Esimerkiksi kazakstanilaiseksi tekaistua tutkintoa on vaikea tarkistaa. Oppilaitoksia on vaikea todentaa tai viranomaiset ovat vaihtuneet", kuvaa Euroopan tutkintojen laatuvalvonnan Qrossroads-tietopankin ohjaaja Axel Aerden.



Netti täynnä
väärennösten tarjoajia


Satoja miljoonia euroja vuodessa tuottava bisnes aiheuttaa pahimmat haittansa Aardenin mukaan rikkaissa maissa.

"Yksittäiset ihmiset ostavat tutkintopapereita edistääkseen uraansa, kun oma koulutustaso ei enää riitä ylennykseen. Sitä on vaikeampi havaita", Aerden sanoo.

Kopioiden löytäminen on helppoa. Netti on täynnä kauppaajia, ja mainoksia lähetetään sähköposteihin roskapostina.



Nettisivut pystyyn,
rahat ulos ja pakoon


Väärennetyt todistukset ovat lisääntyneet opiskelun kansainvälistyessä, kertoo Eurooppalaisen korkeakoulutuksen arviointiorganisaatioiden yhteistyöelimen ENQAn pääsihteeri Emmi Helle. Se on ongelma muun muassa Euroopan komission rahoittamassa kolmansien maiden opiskelijoille tarkoitetussa Erasmus Mundus -ohjelmassa.

"Tehtailijat käyttävät jopa Euroopan komission tai Unescon logoja sivuillaan. Ne rakentavat nopeasti nettisivut ja häviävät yhtä nopeasti rahat mukanaan. Niiden toiminta on raakaa bisnestä, ja uhreiksi joutuva heikoimmassa asemassa olevat, kuten afrikkalaiset, jotka tuhlaavat koko omaisuutensa tutkintoon, jota ei ole olemassa", Helle pohtii.

Yhdysvalloissa laajin kiinni jäänyt tehdas ehti suoltaa 10 000 tutkintopaperia kuuden vuoden aikana. Ostajia oli 131 maasta.

Omistajat Dixie ja Steven K. Randock Sr. olivat itse jättäneet peruskoulun kesken. Pariskunta jäi kiinni, kun salaisen poliisin agentti esiintyi syyrialaisena upseerina, joka halusi kemian tutkinnon päästäkseen Yhdysvaltoihin. Vaikka Yhdysvallat pitää Syyriaa terrorismin tukijana, tutkintotehdas lähetti miehelle paperit vähän yli tuhannen dollarin hinnalla.



Satojen miljoonien
dollarien bisnes


Tutkintotehtailun todellista määrää ei tiedä kukaan.

"Yhdysvalloissa arvioidaan, että pajat tuottavat 500 miljoonaa dollaria vuodessa", Hollannissa toimivan tutkintopajojen vastaisen Diploma Mills Centren asiantuntija Herman De Leeuw kertoo.

Aerdenin mukaan ongelma koskettaa jokaista korkeakoulua maailmassa. Hän arvelee, että Hämeen ammattikorkeakoulun väärien tutkintojen hyväksyminen kuvaa ongelmaa tyypillisimmillään. Kyse on tiedon puutteesta.

"Koululta puuttuu resurssit. Se tarvitsee verkostoja, joiden avulla todentaa tutkintojen oikeellisuus. Monet oppilaitokset ja yritykset eivät vaivaudu tarkastamaan papereita", Aerden arvioi.



Yliopistot seulovat
väärennöksiä


Väärennetyillä todistuksilla haetaan myös Helsingin yliopistoon. Kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Laitinen sanoo, että ongelma on jokavuotinen.

"Meillä on kymmenen yliopiston välillä yhteinen palvelu, jossa tunnistetaan todistuksia", hän kertoo.

YK:n koulutusjärjestö Unesco laatii parhaillaan nettisivustoa, johon se on pyytänyt valtioilta tiedot tunnustetuista korkean asteen oppilaitoksista.