Yliopistoihin isoja muutoksia tuova tutkinnonuudistus antaa pohdittavaa opiskelijoille. Aikaisempina vuosina opintonsa aloittaneiden on päätettävä, siirtyvätkö he tänä syksynä alkavaan uuteen järjestelmään vai jatkavatko opintojaan vanhaan malliin.
Meneillään on kolme vuotta kestävä siirtymävaihe, jonka aikana vanhan järjestelmän tahdissa jatkavien täytyy valmistua.
Uusi järjestelmä on kaksiportainen. Se tarkoittaa, että tänä syksynä opintonsa aloittavat ja uuteen siirtyvät ahkeroivat ensiksi kandidaatin tutkinnon. Sen jälkeen voi lähteä työelämään tai jatkaa maisteriksi saakka.
Kandidaatin tutkinto on useimmilla aloilla mitoitettu kolme- ja maisterintutkinto kaksivuotiseksi.
Opetusministeriöstä arvioidaan, että yliopistot ovat kaikkiaan valmiita tutkinnonuudistukseen, johon siirtymistä valmisteltiin pitkään.
"Jos jotain ongelmia tulee, se liittyy siihen, miten opiskelijat uudistuksen näkevät. Vielä emme tiedä, miten nykyiset opiskelijat siirtyvät uuteen", arveli korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.
"On pieni pelko siitä, miten saamme kaikki vanhat opiskelijat ymmärtämään, mikä uusi järjestelmä on", sanoi tietojärjestelmäpäällikkö Mikko Markkola Tampereen yliopistosta.
Monet yliopistot ovat suositelleet "vanhoille" opiskelijoilleen, että he jatkavat entisessä järjestelmässä, jos ovat täysin varmoja siitä, että saavat tutkintonsa valmiiksi vuoden 2008 heinäkuun loppuun mennessä. Muutamilla aloilla siirtymäaika kestää vuoteen 2010 saakka.
"Meillä on yritetty ohjeistaa opiskelijoita niin, että uudet siirtyy uuteen, siinä ei ole mitään pelivaraa. Vanhat opiskelijat taas arvioisivat omien opintojensa etenemistä sikäli kuin ylimenokauden aikana katsovat pääsevänsä loppuun", kuvaili kansainvälisten asioiden päällikkö Terho Takalo Tampereen yliopistosta.
Kun opiskelija vaihtaa uuteen järjestelmään, hänen jo suorittamansa opinnot luetaan hyväksi uuteen tutkintoon.
Hopsit käyttöön
Uudistus tuo käyttöön myös henkilökohtaiset opintosuunnitelmat eli Hopsit, jotka auttavat opiskelijaa tulevien opintojen suunnittelussa. Vuoteen 2006 mennessä yliopistojen täytyy laatia järjestelmä, joka mahdollistaa Hopsien käyttöönottamisen.
"Se tulee varmaan vaihtelemaan, missä vaiheessa opintoja opiskelijat Hopsin tekevät. Sitä ei välttämättä tehdä ensimmäisenä syksynä vaan kevätlukukaudella, jolloin opiskelija on paremmin selvillä siitä, mikä on yliopiston tarjonta", arveli Lehikoinen.
Hopsien laatiminen ja muut uudistukset vaativat yliopistoja antamaan jonkin verran aikaisempaa enemmän ohjausta opiskelijoille.
"Hops on ollut jo joissain tiedekunnissa käytössä. Niistä on saatu hyviä kokemuksia, mutta on ollut selvästi nähtävissä, että se vaatii ohjausresursseja eli opettajien ja opinto-ohjaajien työtä", kertoi vararehtori Hannele Niemi Helsingin yliopistosta.
Uuden järjestelmän mukaan ahkeroivat eivät enää puhu opintoviikoista, koska käyttöön otetaan opintopisteet. Useimmilla aloilla alempi korkeakoulututkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä ja ylempi 120. Tavoite on, että opiskelija saisi valmiiksi kaikkiaan 60 opintopistettä vuodessa.
Lisäksi monin paikoin opintosuoritukset arvostellaan uuden asteikon mukaisesti ja siirrytään uuteen periodijärjestelmään, joka tietää lukuvuoden jakamista esimerkiksi neljään opetusperiodiin.