Historiantutkijat Marko Tikka ja Seija-Leena Nevala saivat tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksesta, joka liittyy ajallisesti toiseen maailmansotaan, mutta lähestyy sitä viihteen ja tanssin näkökulmasta. Kielletyt leikit - Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena) käsittelee sotavuosien tanssikieltoa sekä sen taustoja ja seurauksia.
Tekijät pohtivat, miksi Suomessa oli eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen jyrkkä tanssikielto vuosina 1939–1944.
– Kysehän ei ollut pelkästään tanssikiellosta. Tämäntyyppinen tutkimusaihe paljastaa mentaliteetteja ja ajatusmalleja, jotka ovat yhteiskunnassa piilossa ja jotka sitten tulevat esiin poikkeusoloissa, Tikka sanoo.
Paritanssissa nähtiin arveluttava seksuaalinen ulottuvuus, oltiinhan siinä kosketuksessa toista sukupuolta olevan, usein tuntemattoman ihmisen kanssa. Sotavuosina valtaapitävät halusivat kontrolloida tanssitilaisuuksia ja sitä kautta nuorison seksuaalisuutta.
– Naisten harteille oli asetettu vastuu kotirintaman moraalista. Kun he sitten osallistuivatkin salatanssien järjestämiseen, se nähtiin erityisen raskauttavana, ja heihin suhtauduttiin kuin huonomaineisiin naisiin, Nevala sanoo.
Tanssikiellolle ei ollut järkisyitä
Suomessa tuomittiin talvi- ja jatkosodan aikana sakkoihin ainakin 15 000 henkilöä tanssikiellon rikkomisesta. Useimmat heistä olivat 15–18-vuotiaita nuoria naisia. Valtava määrä poliisivoimia uhrattiin luvattomien tanssitilaisuuksien hajottamiseen, ja syntyneissä kahakoissa kaksi tanssijaa jopa menetti henkensä.
Nevala ja Tikka pohtivat, miten sotaa käyvässä maassa oli varaa aiheuttaa tällaisia konflikteja ja hämmennystä. Kieltoja ei perusteltu väestönsuojeluun liittyvillä järkisyillä, vaan vedottiin uskonnollis-moraalisiin seikkoihin.
Asiaa selvitellessään Nevala ja Tikka tulevat käsitelleeksi suomalaista kosketuskulttuuria ja tunneilmapiiriä, naisten asemaa, suhtautumista viihteeseen ja esimerkiksi angloamerikkalaiseen musiikkiin ja tansseihin.
Poikkeusoloissa turnauskestävyys on koetuksella
Nevala ja Tikka ovat työtovereita tutkijoina Tampereen yliopistossa 2000-luvun alkupuolelta lähtien.
Palkittu projekti oli heillä mielessä pitkään. Tanssikieltoasia tuli Nevalalle esiin monista lähteistä hänen aiemmissa sota-ajan tutkimuksissaan, ja Tikka on puolestaan perehtynyt sota-aiheiden lisäksi muun muassa viihteen historiaan.
Nykyisissä poikkeusoloissa he näkevät joitakin yhtymäkohtia tutkimuksensa aikaan, vaikka tartuntataudista johtuvat kiellot ja rajoitukset ovatkin ymmärrettävämpiä kuin tanssikielto aikanaan. Niin nyt kuin silloinkin kieltoja oli aluksi helppo noudattaa, mutta kun tilanne jatkui, tuli väsymystä ja vastustusta.
– Sekin on yhteistä, että nuoret ihmiset haluavat poikkeusoloista huolimatta elää elämäänsä, Nevala sanoo.
Kaksi historiantutkijaa
Marko Tikka on filosofian tohtori, historiantutkija ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.
Syntynyt Joutsenossa vuonna 1970.
Tutkinut muun muassa vuoden 1918 sisällissodan väkivaltaa. Väitöskirja Kenttäoikeudet (2004). Julkaissut lisäksi mm. elämäkerran harmonikansoittaja Viljo Vesterisestä sekä tutkimuksen tanssiorkesteri Dallapésta.
Seija-Leena Nevala on filosofian tohtori ja historiantutkija, opettaa lisäksi Voionmaan opistossa Tampereella.
Syntynyt Jurvassa vuonna 1966.
Tutkinut muun muassa sukupuolihistoriaa ja perhehistoriaa. Väitöskirja (2012) käsitteli Lotta Svärd -järjestöä.
Kielletyt tanssit
Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena kustannus) sai tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Palkinnon arvo on 30 000 euroa.
Voittajan valitsi Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar.