Tut­ki­mus: Suur­pe­to­kan­nat eivät ole ti­heäm­piä luon­non­suo­je­lu­alueil­la – ahmojen määrä las­ku­suun­nas­sa

Uuden tutkimuksen mukaan Suomen suurpetojen kannat eivät ole sen tiheämpiä luonnonsuojelualueilla kuin muillakaan alueilla.

Luonnonsuojelualueilla ahmakantojen tiheys oli tutkimusryhmän mukaan laskusuunnassa. Arkistokuva.
Luonnonsuojelualueilla ahmakantojen tiheys oli tutkimusryhmän mukaan laskusuunnassa. Arkistokuva.
Kuva: Olli Lamminsalo

Uuden tutkimuksen mukaan Suomen suurpetojen kannat eivät ole sen tiheämpiä luonnonsuojelualueilla kuin muillakaan alueilla.

Helsingin yliopiston tutkijoiden johdolla tehty tutkimus toteaa, etteivät luonnonsuojelualueet silti ole tarpeettomia suurpetojen suojelemiseksi, sillä ne tarjoavat elinympäristöjä ja saaliseläimiä näille paljon liikkuville lajeille.

Luonnonsuojelualueilla ahmakantojen tiheys oli kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan laskusuunnassa, kun taas vastaavien kantojen tiheys muualla oli 30 vuoden tutkimusjakson aikana säilynyt muuttumattomana.

Yksi osatekijä saattavat olla ahmojen lisääntyneet kohtaamiset poronhoitoalueen toimijoiden kanssa.

– Ahmoja tavataan vain kolmessa Euroopan unioniin kuuluvassa pohjoismaassa, ja siksi Suomen rooli tämän lajin suojelussa onkin merkittävä. Pohjoisten suojelualueiden ahmakantojen supistuminen on hälyttävää ja korostaa jatkotutkimusten tarvetta, jotta voidaan ymmärtää Lapin ahmakantojen dynamiikkaa, laittomien kaatojen vaikutusta lajiin ja sitä, miten tilannetta voidaan parantaa suojelualueilla, toteaa Julien Terraube, joka työskenteli kesäkuun loppuun saakka Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.

Tutkija hyödynsivät kolmilaskentoja

Tutkimuksessa verrattiin sellaisia suojeltuja ja suojelemattomia alueita, joissa on samankaltaisia ympäristöpiirteitä tai ihmisen aiheuttamia uhkia. Menetelmällä on aiemmin arvioitu suojelualueiden tehokkuutta metsätuhojen estämisessä.

Tutkijat hyödynsivät Suomen riistakeskuksen hallinnoimia kolmiolaskentoja.

– Suurpetojen ja ihmisten välisten konfliktien määrä on kasvanut Suomessa, kun valtaosa suurpetokannoista on viime aikoina elpynyt. Tämä on johtanut kielteisten asenteiden lisääntymiseen sutta ja eräitä muita lajeja kohtaan sekä entistä suurempaan laittomien kaatojen määrään, kertoo Terraube.

Tutkimus osoittaa tarpeen suunnitella luotettavia työkaluja, joiden avulla voidaan arvioida suojelutoimien vaikutusta.