Tut­ki­mus: Päi­vä­ko­ti­las­ten im­muu­ni­jär­jes­tel­mä parani jo kuu­kau­des­sa met­sä­poh­jai­ses­sa pihassa

Kokeellisessa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa.

Päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa, mikä monipuolisti immuunivälitteisiltä sairauksilta suojaavaa elimistön mikrobistoa päiväkotilapsilla.
Päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa, mikä monipuolisti immuunivälitteisiltä sairauksilta suojaavaa elimistön mikrobistoa päiväkotilapsilla.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Kokeellisessa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, että 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa eli kunttaa, siirtonurmea ja istutuslaatikoita.

Tuore tutkimus paljastaa, että viisi kertaa viikossa toistuva viherkosketus monipuolisti immuunivälitteisiltä sairauksilta suojaavaa elimistön mikrobistoa päiväkotilapsilla.

Korkea hygieniataso, urbaani elämäntyyli ja riittämätön luontokosketus yksipuolistavat elimistön mikrobistoa. Yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä.

– Nyt julkaistu päiväkodeissa tehty tutkimus on ensimmäinen, jossa näiltä sairauksilta suojaavia muutoksia tuli esiin, kun monimuotoista luontoa tuotiin kaupunkiympäristöön, Science Advances -lehdessä julkaistua tutkimusta johtanut tutkija Aki Sinkkonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

– Muutetaan kaikki päiväkotien pihat viherpihoiksi, sillä lastemme puolustusjärjestelmän säätelykyky paranee jo kuukaudessa. Kaupan päälle lapset saavat paremman motoriikan, keskittymiskyvyn ja hyvän luontosuhteen.

Kaupunkiin toiminnallisia viherpihoja

Tampereen yliopistolta tutkimukseen osallistuivat virologian professori Heikki Hyödyn ja yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemen tutkimusryhmät.

– Tutkimuksen tulokset ovat rohkaisevia, kun etsimme uusia mahdollisuuksia immuunisairauksien ehkäisyyn. Tähän tähtäävät jatkotutkimukset ovatkin jo käynnissä, toteaa Heikki Hyöty.

Rajaniemen mukaan tutkimus osoittaa, että pienillä kustannuksilla on mahdollista luoda hyvinvointia edistävää ja viihtyisää elinympäristöä.

– Kaupunkeihin kannattaa ehdottomasti suunnitella mahdollisimman paljon toiminnallisia viherympäristöjä, hän kannustaa.

Immuunijärjestelmän luontaisen kehityksen turvaamiseksi päiväkotilapsilla tutkittua viherpihamallia kannattaakin soveltaa myös muussa arjessa. Esimerkiksi kerrostalojen pihoille voidaan muokata aikuisten ja lasten näkökulmasta houkutteleva viherpiha pensaista ja kuntasta. Lahoavaa lehtikasaa ei tarvitse heti siivota pois, ja pihaan voi rakentaa lahopuutarhan.

– Arki kannattaa muokata niin, että luontokosketus on mahdollista. Parasta on, jos oma piha mahdollistaa kuralätäkköleikkejä ja orgaanisen maan kaivamista. Lapsen voi viedä luontoon vaikka viisi kertaa viikossa, tällä on jo vaikutusta mikrobistoon, Sinkkonen kannustaa. Hän muistuttaa, että jäykkäkouristusrokote on kuitenkin pidettävä ajan tasalla.