Kolumni

Tutkimuksen rapautuminen uhkaa kansanterveyttä – valtio rahoittaa lääketieteen tutkimusta selvästi vähemmän kuin takavuosina

Joka vuosi noin 14 500 suomalaista sairastuu muistisairauksiin. Sairastunut pohtii usein, miksi juuri minä sairastuin.

Joka vuosi noin 14 500 suomalaista sairastuu muistisairauksiin. Sairastunut pohtii usein, miksi juuri minä sairastuin. Olenko tehnyt elämässäni jotakin, mikä on edesauttanut muistisairauden puhkeamista?

Tiedämme jo jonkin verran elintapoihin liittyvistä riskeistä, jotka liittyvät Alzheimerin tautiin. On kuitenkin monia muistisairauksia, joista emme vielä tiedä niin paljon kuin Alzheimerin taudista. Sellaisia ovat muun muassa otsa-ohimolohkorappeuman aiheuttamat muistisairaudet.

Anne Remes (vas.) on neurologian professori ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani. Oskari Heikinheimo on Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori sekä Suomen Lääkietieteen Säätiön puheenjohtaja.
Anne Remes (vas.) on neurologian professori ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani. Oskari Heikinheimo on Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori sekä Suomen Lääkietieteen Säätiön puheenjohtaja.

Oululaisen potilasryhmä tutkimusaineistosta löytyi vuonna 2011 geneettinen perimänmuutos, joka aiheuttaa otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvia muistisairauksia. Tätä perimän muutosta esiintyy suomalaisilla selvästi enemmän kuin muualla maailmassa. Perimän osuus otsa-ohimolohkorappeuman synnyssä näyttää olevan Suomessa kohtalaisen vahva.

Geeniperimämme ja kansantautimme ovat erilaisia kuin millään muulla kansalla. Meillä on tutkimuksen tekemiseen ainutlaatuiset resurssit, kuten mittavat kansalliset rekisterit ja kasvavat biopankit. Siksi on tärkeää, että teemme Suomessa omaa tutkimusta emmekä vain sovella maailmalla tehtyjä tutkimuksia. Esimerkiksi Keski-Euroopassa otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvia muistisairauksia aiheuttaa erilaiset perintötekijä kuin Suomessa. Ilman suomalaista tutkimustyötä kansallemme tyypillinen perimänmuutos olisi jäänyt löytymättä.

Suomalainen otsa-ohimolohkorappeuman tutkimus on lisännyt tietoa muistisairauksien synnystä ja syistä. Se auttaa diagnosoimaan muistisairauksia. Potilasta ja omaisia voidaan auttaa ymmärtämään entistä paremmin, mistä sairaudessa on kyse. Oulussa tehty tutkimus on yksi monista lääketieteellisistä tutkimuksista, jotka parantavat suomalaista kansanterveyttä ja terveydenhuoltoamme. Suomalainen tutkimus on kuitenkin vaarassa rapautua.

Valtion rahoitus yliopistotasoiseen kliiniseen lääketieteelliseen tutkimukseen on pienentynyt systemaattisesti. Vuonna 1997 valtio tuki lääketieteellistä tutkimusta noin 60 miljoonalla eurolla. Vuonna 2019 tuen määrä oli enää 23,8 miljoonaa euroa. Helmikuun alussa ilmoitettiin, että tänä vuonna tuki putoaa 21 miljoonaan euroon.

Samaan aikaan säätiöiden merkitys kotimaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoittajana on kasvanut merkittävästi. Säätiörahoitus ei kuitenkaan enää pitkään riitä paikkaamaan tutkimuksen rahoitusvajetta. Sillä ei myöskään välttämättä voida paikata tutkimuskenttään syntyviä aukkoja, sillä säätiörahoitus on usein kohdennettu tarkasti tietyille tieteenaloille.

Yksi merkittävän tutkimuksen tärkeimpiä edellytyksiä on tutkijan palo tutkimuksen tekemiseen. Tuo into sammuu herkästi, jos resursseja ei ole riittävästi tai jos niistä joutuu jatkuvasti taistelemaan. Lääketieteelliselle tutkimukselle täytyy löytyä riittävästi taloudellisia resursseja myös valtion budjetista.

Kliinisellä lääketieteellisellä tutkimuksilla vaikutetaan suoraan siihen, millaista hoitoa suomalaiset tulevaisuudessa saavat. Tuki tutkimukselle tänään merkitsee laadukasta hoitoa huomenna. Suomen korkealaatuista ja tasa-arvoista terveydenhuoltoa ei voida ylläpitää ja kehittää ilman tutkimusta.

Teetimme vuonna 2019 tutkimuksen, jolla selvitimme suomalaisten asenteita lääketieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksessa selvisi, että peräti 95 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kotimainen lääketieteellinen tutkimus on tärkeää.

Myös viime vuoden Tiedebarometrissä korostuu suomalaisten luottamus tieteeseen ja tutkimukseen.

On hienoa, että suomalaiset ymmärtävät kotimaisen tutkimuksen arvon. Valtion tulisi vastata kansalaisten luottamukseen ja varmistaa, että Suomessa tehdään jatkossakin puolueetonta tutkimusta.

Me Suomen Lääketieteen Säätiössä teemme töitä, jotta suomalainen terveydenhuolto säilyy tasokkaana jatkossakin. Tuemme tutkimusta vuosittain rahallisesti, mutta sen lisäksi haluamme nostaa lääketieteellisen tutkimuksen arvostusta lisäämällä ihmisten ymmärrystä sen merkityksestä.

Tänä vuonna juhlistamme säätiön kuusikymmenvuotista taivalta nostamalla esiin lääketieteellisen tutkimuksen tekijöitä ja heidän työtään. On tärkeää, että tiedämme, minkälaista tutkimusta meillä Suomessa tehdään ja miten tuo tutkimus vaikuttaa meistä jokaisen elämään. Kotimaassa tehtävä lääketieteellinen tutkimus turvaa sen, että meillä on tulevaisuudessakin tasokas terveydenhuolto. Kliinisen tutkimuksen rahoitus on kuitenkin kutistunut puoleen entisestä.

Anne Remes on neurologian professori ja Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja 2017–2019, Oskari Heikinheimo on Helsingin yliopiston Naistenklinikan professori, Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja. Pohjolan Lääkäripäivät 18.-21.2.2020 Oulun Musiikkikeskuksessa.