Tut­ki­ja­toh­to­ri Aki Hakonen uskoo, että ki­vi­kau­del­la ih­mi­sil­lä on ollut enemmän va­paa-ai­kaa kuin ny­ky-yh­teis­kun­nas­sa

Elämä ei ollut pelkkää selviytymistaistelua, vaikka toisinaan saattoikin iskeä nälänhätä tai mahdolliset taudit.

Oulu
-
Kuva: Samppa Kalliorinne

Kivikauden tutkimukseen perehtynyt Oulun yliopiston tutkijatohtori Aki Hakonen perustaa näkemyksensä vapaa-ajan laadusta ja määrästä kivikaudella etnografisiin tutkimuksiin. Näitä tutkimuksia on suoritettu 1800- ja 1900-luvuilla vielä olevissa olleista metsästäjäkeräilijä-heimoista. Etnografisessa tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten toimintaa heidän ympäristössään.

”Pieni osa elämästä on ollut sitä ruoanhankintaa ja selviytymistä”, Hakonen summaa.

Metsästäjäkeräilijät ovat Hakosen mukaan ymmärtäneet luonnon ja ympäristön täysin eri tavalla, kuin ihminen nykyisin.

Monet tutkijat uskovat, että ihmisen äly ei juurikaan ole muuttunut viimeisen 60–70 tuhannen vuoden aikana. Ihminen olisi siis kivikaudella ollut lajina käytännössä samanlainen kuin nyt.

Mihin ihminen sitten käytti vapaa-aikaansa kivikaudella? Kuuntele haastattelu alta.

Toimittaja on Samppa Kalliorinne.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen