Keskustan ja kokoomuksen Nato-linjaukset eivät Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan muuta nykytilannetta.
Kokoomus hyväksyi puoluekokouksessaan linjauksen, jonka mukaan Suomen kannattaa hakea Nato-jäsenyyttä lähivuosina. Keskusta taas linjasi omassa puoluekokouksessaan aiemmin, että Suomi ei hae Nato-jäsenyyttä lähivuosina.
– Kokoomuksella on ollut jo kymmenen vuotta Nato-myönteinen kanta. Nyt se vähän tarkentui, että se pitäisi olla lähivuosien projekti. Keskustan kanta on jo pitkään ollut sama. Kokonaan Nato-jäsenyyttä ei ole keskustakaan poissulkenut, Tiilikainen kertoo Lännen Medialle.
– En siis näe tätä sen ihmeellisempänä, koska puolueiden linjaukset ovat samat kuin hallitusta muodostettaessa. Isoa ristiriitaa en näe. Lähinnä kysymys siitä, että mikä voisi olla sellainen muutos, joka muuttaisi keskustan kantaa.
Tiilikaisen mukaan keskustan ja kokoomuksen linjaukset luovat painetta perussuomalaisten suuntaan.
– Tähän asti perussuomalaiset on ollut keskustan linjoilla.
Kumpikin puolue käytti sanamuotoa ”lähivuosina”. Tarkoittaako se joka tapauksessa tämän hallituskauden jälkeistä aikaa?
– Vaikea tietää, mitä on ajateltu. En kokoomuksen linjausta sillä tavalla ymmärtänyt, että tämän hallituksen aikana puolue alkaisi asiaa edistämään ja hallituskumppaneita taivuttelemaan. Varmasti katsotaan tämän hallituskauden yli.
– Voisi ennakoida sitä, että seuraavien eduskuntavaalien teema tämä on.
Katseet kääntyvätkin Ruotsiin. Siellä Nato-jäsenyys voi nousta vuonna 2018 järjestettävien parlamenttivaalien yhdeksi teemaksi.
– Tuskin porvariallianssi ilman Ruotsin sosiaalidemokraattien jonkinlaista tukea lähtee Nato-jäsenyyttä edistämään. Mielipidemittaukset tosin osoittavat, että sosiaalidemokraattien keskuudessa Nato-kannatus on kasvanut. Ratkaisun paikka on siis heillä. Vaikea sanoa, miten Ruotsin tilanne kehittyy. Se on selvä, että Ruotsin kanta on hyvin tärkeä asia Suomelle, Tiilikainen summaa.
