Hyvätkään mielipidemittaustulokset eivät aina toteudu eduskuntavaalien tuloksessa, jos vaalipiireissä ei ole tarjolla varteenotettavia ehdokkaita. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Ville Pernaa muistuttaa ehdokasasettelun merkityksestä.
Perussuomalaisten kannatuksessa saattaa Pernaan mukaan piirtyä mieleen puheenjohtaja Timo Soinin kuva tai ajatus nykymenon vastustamisesta. Mielipidemittauksessa siihen on helppo yhtyä, mutta äänestyskopissa, jossa edessä on lista nimiä, tilanne on toinen.
Pernaan mukaan suomalaisilla on tapana äänestää vakiintuneita ehdokkaita. Esimerkiksi julkkisehdokkaista läpi menee varsin harva. "Iso osa kansalaisista äänestää politiikassa vakiintuneita nimiä", Pernaa toteaa.
Pernaa muistuttaa, että hyvä gallup-kannatus yksin ei riitä, vaan äänestäjien pitää valita sopiva ehdokas, ennakkoäänestää tai vaivautua vaalipäivänä uurnalle. Perussuomalaisten kannattajiksi ilmoittautuneiden kohdalla äänestysvarmuus on tutkimusten mukaan muita heikompaa.
Toisaalta ilman hyviä gallup-lukemia ei tule tulostakaan. "Toistuva hyvä kannatus ruokkii sitä, että voittajan vankkureihin on helppo lähteä mukaan", Pernaa toteaa.
Pernaan mukaan perussuomalaisia edeltäneellä Suomen maaseudun puolueella meni vuosien 1970 ja 1983 murskavoittovaaleissa läpi muitakin kuin aikaisemmin tunnettuja hahmoja.
"Noin puolet ryhmästä tuli poliittisen tunnettuuden ulkopuolelta, ja ehdokaslistat olivat hyvin omannäköisiä", hän toteaa.
Keskustan kannatuksessa näkyy Pernaan mukaan pääministeripuolueen ja valtionhoitajuuden rasitteet.
Puolue ei pysty vastaamaan puolueen perinteisen kannattajakunnan tarpeisiin, kun vastuu valtion asioiden hoidosta painaa.
Keskustaväelle puolueen toiminta tietää perinteistä ristiriitaa aluepolitiikan ja hieman elitistiseksi jäävän Helsinki-keskeisen päätöksenteon välillä.
"Miten hoitaa maan asioita samalla, kun pitäisi vastata maakuntien vaatimuksiin. Siinä on keskustalle vaikeasti sovitettavissa oleva ristiriita", Pernaa arvioi.
Sama ongelma oli Pernaan mukaan SDP:llä ja ex-pääministeri Paavo Lipposella, kun väki oli tyytymätön puolueen perusäänestäjien unohtamisesta.
Nuorsuomalaisten entinen puheenjohtaja ja ex-kansanedustaja, Keskuskauppakamarin johtaja Risto E.J. Penttilä on hämmästynyt perussuomalaisten noususta. "Perussuomalaiset tekevät sen, missä nuorsuomalaisten olisi aikoinaan pitänyt onnistua", hän toteaa.
Perussuomalaiset ovat Penttilän mukaan antiteesi nuorsuomalaisista. Nuorsuomalaiset ajoivat Suomen avautumista, kansainvälistymistä, EU-jäsenyyttä, markkinavoimia ja verotuksen alentamista. "Nyt perussuomalaiset ajavat täysin vastakkaisia asioita ja kaikki paha tulee Brysselistä", Penttilä päivittelee.
Penttilän mukaan kyse on protestiliikkeestä. Hän ihmettelee, mihin suuntaan Suomi kehittyy, jos perussuomalaisten kannatus toteutuu vaaleissa.