Tur­va­paik­ka­ha­ke­mus­ten suma saa­ta­neen pu­ret­tua kesän loppuun men­nes­sä

Maahanmuuttovirasto vauhdittaa turvapaikkahakemusten käsittelyä. Tavoitteena on, että viime vuoden hakemukset saadaan ratkaistua elokuun loppuun mennessä.

Suomeen saapui viime vuoden aikana reilut 32 000 turvapaikanhakijaa.
Suomeen saapui viime vuoden aikana reilut 32 000 turvapaikanhakijaa.
Kuva: Leinonen Jukka

Maahanmuuttovirasto vauhdittaa turvapaikkahakemusten käsittelyä. Tavoitteena on, että viime vuoden hakemukset saadaan ratkaistua elokuun loppuun mennessä.

Vielä vuodenvaihteessa jonossa oli noin 27 000 hakemusta. Tänä vuonna päätöksen on saanut lähes 4 200 hakijaa. Keskimääräinen käsittelyaika on nyt noin viisi kuukautta.

Maaliskuun lopulta alkaen tahtia aiotaan lisätä niin, että päätös tehdään tuhannelle ihmiselle viikossa.

- Uusia hakijoita ei ole tullut sitä vauhtia kuin viime syksynä. Tämä auttaa tietysti meitä siinä vanhan ruuhkan purkamisessa, kertoi Turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Maahanmuuttovirastosta.

Maahanmuuttovirasto on rekrytoinut lisää työntekijöitä turvapaikkahakemusten käsittelyyn. Hakijoiden puhuttelua on tehostettu ja asiankäsittelyjärjestelmää kehitetty.

Käsittelyä vauhdittanee myös turvapaikkatutkinnan siirtyminen poliisilta Maahanmuuttovirastolle maaliskuun alussa. Arvion mukaan jopa 60-70 prosenttia hakijoista pystytään vastaisuudessa hoitamaan yhdellä puhuttelulla.

Maiden käytännöt vaihtelevat

Maahanmuuttoviraston tekemästä vertailusta selviää, että Euroopan maiden tekemissä turvapaikkapäätöksissä on suuria eroja.

Eurostatin tilastojen mukaan esimerkiksi irakilaisten turvapaikkahakemusten hyväksymisprosentti vaihteli 20 prosentista 100 prosenttiin. Suomessa se oli 85. Suhteessa vähemmän irakilaisten hakemuksia hyväksyivät esimerkiksi muut Pohjoismaat, Britannia ja Sveitsi.

Somaliasta tuleville Suomi oli vertailumaista suotuisimpia Italian ohella. Somalialaisten hakemuksista hyväksyttiin täällä 94 prosenttia.

- Meillä on yhteinen lainsäädäntö EU:ssa, mutta siitä huolimatta päätöskäytännöt vaihtelevat. Siihen vaikuttaa muun muassa se, että kansalliset valitustuomioistuimet antavat hyvin erityyppisiä linjauksia vielä tällä hetkellä, sanoo kehitysjohtaja Sanna Sutter Maahanmuuttovirastosta.

Lisäksi monilla mailla on erilaisia humanitaarisia perusteita, joilla voidaan antaa lupa jäädä maahan.

Ilmoita asiavirheestä