Iran ydinohjelman päätyminen YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn mahdollisia sanktioita varten on vielä epätodennäköistä. Eurooppalaiset diplomaatit ovat väläyttäneet tätä vaihtoehtoa sen jälkeen kun Iran ilmoitti viime viikolla aloittavansa uudelleen uraanin käsittelyn.
Kolme estettä ainakin hidastaa ja todennäköisesti estää maailmanjärjestön johtoelimen asettamat rangaistukset Iranille. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n hallintoneuvostoon kuuluvien 35 valtion pitäisi päättää raportoimisesta turvallisuusneuvostolle. Turvallisuusneuvostossa puolestaan Venäjä tai Kiina voivat estää sanktiot veto-oikeudellaan.
Kolmas ja ehkä tärkein syy on epävarmuus siitä, onko Iranin ydinohjelman rauhanomaisuuden epäilijöillä mitään raportoitavaa. Näin siksi, että Iranin päätös jatkaa uraanin käsittelyä ei ole muodollinen kansainvälisoikeudellinen rikkomus. Ydinsulkusopimus (NPT) antaa periaatteessa Iranille kuten muillekin maille oikeuden rikastaa ydinvoimaloiden polttoaineeksikin tarvittavaa uraania.
IAEA:n hallintoneuvosto
on 1. koetinkivi
Suomen pysyvänä edustajana IAEA:ssa toimivan suurlähettilään Tom Grönbergin mukaan on epävarmaa, menisikö turvallisuusneuvostolle annettava raportti läpi järjestön hallintoneuvostossa.
"Siihen liittyy se, että aika suuri osa kehitysmaaryhmän jäsenistä on sitä mieltä, että tämä on ihan hassua, ja että taustalla on jotain aivan muuta: Yritetään estää kehitysmaita hankkimasta itselleen ydinenergiaa", vastasi Grönberg STT:n esittämään kysymykseen.
Arvovaltaisen International Herald Tribune -sanomalehden mukaan myös Kiina ja Venäjä asettuisivat todennäköisesti vastahankaan hallintoneuvostossa. Maat pystyisivät estämään sanktiot viimeistään YK:ssa, koska niillä on turvaneuvoston pysyvinä jäsenmaina veto-oikeus päätöksiin.
Iran pelaa peliä,
IAEA vetoaa
Iran itse pelaa taitavaa diplomaattista peliä, sillä kirjeessään IAEA:lle se pyysi järjestöä asentamaan Isfahanin ydinlaitokseen valvontakalustoa kameroista lähtien ydinase-epäilyjen hälventämiseksi. Eli käynnistäminen tapahtuu valvontasopimusten edellyttämällä tavalla, vaikka Iran rikkookin EU-kolmikolle vapaaehtoisesti antamansa lupauksen uraanin käsittelyn keskeyttämisestä neuvottelujen ajaksi.
Tiistaina kokoontuvan IAEA:n hallintoneuvoston asialistalla on mahdollisuus vedota Iraniin - jälleen kerran, että maa ei ns. luottamusta rakentavana toimenpiteenä jatkaisi toimintaa Isfahanissa.
"Tällä hetkellä toivotaan, että tällainen vetoomus hallintoneuvostolta panisi vielä Iranin miettimään, vaikka heillä on siihen muodollinen oikeus, kannattaako heidän lähteä rikastamisen tielle. Heillä ei ole mitään tarvetta tehdä sitä nyt", kertoo Grönberg.
USA pitää tarkoituksella
matalaa profiilia
Tulevaisuudessa Iranin vanhoja ydinvalvontamekanismien rikkomuksia voidaan mahdollisesti käyttää välineenä asian raportoimiseen turvallisuusneuvostolle. Yhdysvallat halusi jo vuonna 2003 viedä asian YK:hon, kun paljastui, että Iranista löytyi ilmeisesti Pakistanista peräisin olevia sentrifugeja. Niiden osalta tutkinta on vielä kesken.
Vielä viime joulukuussa maan silloinen ulkoministeri Colin Powell sanoi Yhdysvalloilla olevan tietoja, joiden mukaan Teheran olisi yhdistämässä ydinkärkiä ohjuksiinsa. Viime kuukaudet Yhdysvallat on pitänyt matalaa profiilia kiistassa. Grönbergin mukaan tämä johtuu siitä, että maa ei halua vaikeuttaa EU:n neuvotteluja ja toisaalta maalla on itsellään menossa samankaltainen kissa ja hiiri -leikki Pohjois-Korean kanssa.
Yhdysvallat kummittelee hiljaisuudestaan huolimatta Teheranin päättäjien mielissä, koska presidentti George W. Bush ei ole suostunut sulkemaan pois sotilaallisia keinoja Iranin "suostuttelemiseksi". Lisäksi Iran syyttää Yhdysvaltoja kaksinaismoralismista, koska se äskettäin sopi auttavansa Intiaa ydinteknologian kehittelemisessä Kiinan kasvavan vallan tasapainottamiseksi, vaikka Intia ei ole edes ratifioinut NPT-sopimusta.
Lähteet: International Herald Tribune, APA