-

Kämp­pä­emän­tä oli savotan sielu

Kämppäemäntien elämää tutkinut Maaria Haikola havaitsi, että tukkilaisromantiikka oli kaukana työarjesta. Vuosisadan alussa metsäkämpät olivat varsin karuja, välillä turvattomiakin paikkoja nuorille naisille. Työ oli kovaa, ja joskus he joutuivat myös seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Kämppäemäntien elämää tutkinut Maaria Haikola havaitsi, että tukkilaisromantiikka oli kaukana työarjesta. Vuosisadan alussa metsäkämpät olivat varsin karuja, välillä turvattomiakin paikkoja nuorille naisille. Työ oli kovaa, ja joskus he joutuivat myös seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Kuuntele juttu: Kämppäemäntä oli savotan sielu
Tekijä: Maria Jyrkäs-Ullakko
Tiivistelmä

Kämppäemännät olivat nuoria naisia, jotka työskentelivät metsäkämpillä 1900-luvun alkupuolelta 1980-luvulle saakka. Heidän tehtävänsä oli muonittaa suurta joukkoa savottamiehiä ja huolehtia siisteydestä.

Työ oli raskasta, sillä työpäivät saattoivat kestää jopa 15–17 tuntia. Olosuhteet olivat aluksi karut, sillä kämppäemännillä ei ollut välttämättä omaa huonetta tai kunnollista keittiötä.

Pienimmillä kämpillä oli yksi kämppäemäntä ja isoimmilla 2–4.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut
Ilmoita asiavirheestä