Pääkirjoitus

Tuo­te­ke­hi­tys on vält­tä­mä­tön­tä

Pitkälle teollistunut maa voi säilyttää kilpailukykynsä vain korkealla osaamisella ja erikoistuneilla tuotteilla, ellei halua siirtyä halpatuotantoa harjoi

Pitkälle teollistunut maa voi säilyttää kilpailukykynsä vain korkealla osaamisella ja erikoistuneilla tuotteilla, ellei halua siirtyä halpatuotantoa harjoittavien sarjaan. Kun jälkimmäisessä joukossa kilpaillaan muun muassa lapsityövoimaa käyttäen, on aivan selvää, kumpaan ryhmään Suomen pitää kuulua. Kaikkien päättäjien tulee tiedostaa, mitä pienen, erityisosaamiseen panostavan maan menestyminen edellyttää.

Kaukana takana ovat ajat, jolloin jonkin ammatin vaatimuksina ei arvostettu kunnon pohjakoulutusta. Nyt sitä edellyttää jo kaikkialle vaikutuksensa ulottanut tietotekniikka. Likimain kaikilla aloilla pätee myös sääntö, ettei kukaan ole täysin oppinut. Tarvitaan koko työiän mittaista valmiutta jatkuvaan kouluttautumiseen.

Aivan samoin on tiedostettava, ettei yksikään tuote ole täysin ylivoimainen ja ettei sitä voisi parantaa tai ainakin kehittää. Kansainvälisessä kilpailussa menestyvät vain ne yritykset ja maat, joissa tuotekehitystä arvostetaan.

Nyt asiat näyttävät olevan melko pitkälle kohdallaan, kun oululaisen pörssiyhtiön Incapin toimitusjohtaja Seppo Ropponen yltyy kehumaan Suomea miltei ylivoimaisen kilpailukykyiseksi tuotekehityksessä, laadussa, tehokkuudessa ja myös alan palkkatasossa.

Hän pystyy esittämään sanojensa katteeksi havainnon, kuinka meikäläiset asiantuntijat pitävät työtään niin haasteellisena, etteivät ole jatkuvasti pyrkimässä työyhteisönsä johtotehtäviin. Niin on esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Kun kunnianhimo kohdistuu ennen muuta hyvään jälkeen ja onnistumiseen työssä, vältytään osaamisen hukkakäytöltä. Työnantajan osaamiseen kuuluu puolestaan sijoittaa oikeat henkilöt oikeille paikoille.

Korkean tekniikan tuotteita suunniteltaessa ja valmistettaessa palkkakustannusten osuus jää joka tapauksessa pieneksi. Silti on jatkuvasti katsottava, ettei työn hinta kilpailijamaihin verrattuna nouse kohtuuttomaksi. Tällä hetkellä Suomen kokonaispalkkataso on EU-maiden keskitasoa, mutta teollisuuden palkkataso EU-maiden keskitasoa korkeampi.

Siksi täällä menestyvät joko varsin kalliita tuotteita valmistavat yritykset tai sellaiset, joissa automaatio on viety kilpailijamaihin verrattuna erittäin pitkälle. Sellaista on meikäläinen metsäteollisuus.

Viime aikoina Suomi on pystynyt vakuuttamaan ulkomaiset sijoittajat myös työmarkkinoiden vakaudella. Onnistuneista tuponeuvotteluista koituu lisäarvoa.

paakirjoitus@kaleva.fi