Opiskelijavalinnat aiotaan uudistaa perusteellisesti. Se on yksi toimenpiteistä, joilla hallitus haluaa poistaa välivuosia ja alentaa korkeakouluopintojen aloitusikää Hallitus esitteli tuoreessa budjettiriihessään toimenpidenipun, jonka tarkoituksena on pidentää suomalaisten työuria alkupäästä. Korkeakoulujen opiskelijavalinnat aiotaan jakaa kahteen eri kiintiöön.
"Pää- eli yhteishaussa hakevat ne, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa. Erillisvalinnoissa hakevat ne, joilla tutkinto on jo suoritettu tai joilla on opiskeluoikeus korkeakoulussa", johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoo.
Yksityiskohdat kiintiöistä ovat vielä päättämättä, mutta enemmistö korkeakoulujen uusista opiskelupaikoista varataan hakijoille, jotka eivät vielä ole sisällä korkeakoulussa. "Nyt iso osa paikoista menee sellaisille, joilla on jo tutkinnon suorittamisoikeus. Juuri ylioppilaaksi kirjoittaneet eivät pääse helposti sisään", Lehikoinen kertoo.
Kolme vuotta sitten eduskunnan apulaisoikeusasiamies linjasi, ettei uusia ylioppilaita saa suosia valinnoissa omilla kiintiöillään. Yliopistolain mukaan hakijat saa jakaa eri ryhmiin ainoastaan koulutustaustan perusteella. Ainoan poikkeuksen sääntöön tekevät kielikiintiöt, jotka ovat sallittuja. Lehikoisen mukaan uusia ylioppilaita ei suosita nykyisten toimenpiteiden toteutuessa.
Oikeusoppinut näkee asian kuitenkin toisin.
"Muotoilua on muutettu niin, ettei hakijoita arvoteta enää iän perusteella. Ongelmallisuus ei silti ole kadonnut mihinkään", sanoo valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa Joensuun yliopistosta. "Kaksi korkeakouluun hakevaa ryhmää asetetaan edelleen lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan", Husa jatkaa.
Tavoite on Husan mukaan sinänsä järkevä, mutta on eri asia, onko se toteutettavissa nykyisillä ohjeistuksilla.
"Ongelma tulee keinoista, joilla se tehdään ja ajetaan läpi", professori Husa arvostelee käytäntöjä.
Hallituksen pyrkimys on, että vuonna 2013 ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan yhteisen sähköisen hakujärjestelmän kautta.
Korkeakoulujen toivotaan niputtavan oppiaineita ja hakukohteita isommiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin hakija ei valitsisi heti yhtä pääainetta, vaan hän pyrkisi opiskelijaksi johonkin tiedekuntaan.
"Erikoistuminen voisi tapahtua vasta laaja-alaisen kanditutkinnon jälkeen maisterivaiheessa." "Tai sitten pääaineopintoihin voisi siirtyä sen jälkeen, kun opiskelija on opiskellut vuoden ajan yhteisiä opintoja", Lehikoinen sanoo.
Korkeakouluja kannustetaan vähentämään valintakokeitaan ja lisäämään samalla sisäänottoa pelkästään hakijoiden todistusten perusteella. "Kannustamme kouluja miettimään, milloin valintakokeet ovat tarpeellisia ja tuovatko ne valintaan jotain erityistä lisää", Lehikoinen sanoo.
Opinto-ohjausta lukioissa tullaan lisäämään. Budjettiin myönnetty lisäraha aiotaan käyttää opinto-ohjaajien koulutukseen. Lukioiden epäpätevät opinto-ohjaajat aiotaan koulutetaan päteviksi, ja samalla opinto-ohjaajien koulutusta laajennetaan muutenkin.
"Tarkoituksemme on se, että jokaisella lukiosta lähtevällä ylioppilaalla olisi pian taskussaan opinto-ohjaajan kanssa yhdessä mietitty jatko-opintosuunnitelma, Lehikoinen kertoo lisärahalle suunnitellusta käytöstä.