Aurinkoisena kesäkuun päivänä kiimainen tamma käyskentelee omassa aitauksessaan viekoittelevasti. Viereisen aitauksen ori on siitä hyvin tietoinen: se esittelee parhaita puoliaan ja vilauttaa maailmalle iloiset kesäterveiset.
Valitettavasti kahden toisistaan kiinnostuneen konin tiet eivät koskaan kohtaa: tamma on varattu toiselle. Sisällä tallissa odottaa vielä kaikesta tietämätön Tapsan Tahti.
Pihalla olevan Punta-Paten tehtävä on olemuksellaan saatella tamma sopivaan mielentilaan illalla koittavaa keinohedelmöitystä varten.
Oriasema Lohilahdella on kaksi oria. Vierailevia tammoja asemalla on tällä hetkellä viitisenkymmentä.
Siittolassa lähetysten liikenne kulkee kotimaan sisällä ja ulkomaiden välillä Matkahuollon kautta.
Pohjoisimman suomalaisen oriaseman toiminta Iin pohjoispuolella on käynnistynyt tänä kesänä.
"Yhdellä tuuppaa useamman"
Tapsa sen koommin kuin pihalla rehentelevä Patekaan ei tule kohtaamaan tammaa henkilökohtaisesti. Hyväsukuisen kilpahevosen siemenneste on kysyttyä tavaraa, ja reilusti jakamalla siitä riittää useammalle.
Kokenut ori arvaa pienistä viitteistä, milloin hyppyytyksen hetki lähenee. Kun Oriaseman pitäjä Marika Lohilahti asettelee kypärää päähänsä, Tapsa virittäytyy tunnelmaan.
– Yhdellä hypyllä tuuppaa monta tammaa. Siitä saa 10 siirtosperma-annosta tai 20 tuoresperma-annosta.
Jälkeläisten enimmäismäärää ei ole säädetty, mutta yhden kauden aikana ori saa siittää korkeintaan 150 tammaa. Siitoskausi kestää toukokuusta elokuun puoliväliin.
Elävän kumppanin sijasta Tapsa talutetaan Fantom-pukille, vankkarakenteiselle hevonkuvakkeelle, jonka avulla siittiöt kerätään talteen.
Tapsaa ei tarvitse erityisemmin houkutella puuhaan, mutta oikeanlaisen tunnelman loihtimiseksi Lohilahti käyttää apuna myös tuoksuvaa keppiä, jonka päässä on kiimaisen tamman häntäjouhia, jotka on kostutettu tamman virtsassa.
Fantomia vasten Lohilahti painaa 22-tuuman mittaista keräyslaitetta, keinovaginaa. Asemalla on kaksi mallia, nahkainen Missouri ja kuumalla vedellä täytettävä Colorado.
– Yksi ori tykkää yhdestä ja toinen toisesta.
Keräyslaite suojataan jättimäistä kondomia muistuttavalla muovilla, jonka pää on avoin. Avoimessa päässä on purkki, jonka suuaukolla on nesteen eri osiin erotteleva siivilä.
Hevosen spermaa kertyy purkkiin 50–100 millilitraa.
Siittiöiden laatua eli liikkuvuutta tarkastellaan mikroskoopilla ja tiheys määritetään fotometrillä. Kun erotetaan tarpeeton, hyvälaatuisesta spermasta jäljelle jää vain 2–3 millilitraa tarvittavaa siemennestettä.
Ei tuuripeliä
Hevosten siementämisessä mitään ei jätetä sattuman varaan. Eläinlääkäri tekee tammalle ultraäänitutkimuksen, tarkkailee ovulaatiota ja päättää siitospäivän. Halutun orin siittiöt tilataan edellisenä iltana.
Maanantai, keskiviikko ja perjantai ovat siemennyspäiviä. Jotta tamman ovulaatio sattuisi kohdilleen, kiimakiertoa muokataan keinotekoisesti. Tamma saa piikin, joka aikaansaa ovulaation 36 tunnin päähän.
Siittolan pitäminen on lakisääteistä, luvanvaraista toimintaa. Tuorespermalla siementäminen onnistuu Lohilahdelta, jolla on agrologin ja siittolan eläinlääkärin avustajan koulutus.
Jäädytetyllä, typpisäiliössä säilytettävällä siemennesteellä saa siementää vain eläinlääkäri. Pakastesiemennyksessä kiimakontrolli on tarkka ja siemennys täytyy ajoittaa hyvin lähelle ovulaatiota.
– Pakasteissa on eri tekniikka. Tuoresperma on varmempaa ja edullisempi käyttää.
Onnistumisprosentti keinohedelmöityksessä on Lohilahden mukaan erinomainen, sillä hevonen on hyvä tiinehtymään.
Kun hedelmöitys onnistuu, alkaa yhdentoista kuukauden odotus.
Tapsan tehtävä on silloin jo täytetty.
Onko Tapsa unelma-ammatissaan? Sitä saattaa vain arvailla.
– Kyllä se onnelliselta vaikuttaa, Lohilahti sanoo.
