Tuo­mas­mes­su on te­ki­jöi­den­sä nä­köi­nen

Suomen Lähetysseuran tasauspäivänä, 16. syyskuuta Oulun Tuomiokirkossa pidettävän syksyn ensimmäisen Tuomasmessun valmistelut on jo aloitettu. Musiikista vastaa tällä kertaa itä- ja eteläafrikkalaista musiikkia esittävä oululainen Amani-ryhmä.

Tuomasmessun järjesteleminen on alkanut, mukana on myös Mari Jääskeläinen.
Tuomasmessun järjesteleminen on alkanut, mukana on myös Mari Jääskeläinen.
Kuva: Risto Rasila

Suomen Lähetysseuran tasauspäivänä, 16. syyskuuta Oulun Tuomiokirkossa pidettävän syksyn ensimmäisen Tuomasmessun valmistelut on jo aloitettu. Musiikista vastaa tällä kertaa itä- ja eteläafrikkalaista musiikkia esittävä oululainen Amani-ryhmä.

Syksyllä järjestetään kolme Tuomasmessua, keväällä neljä. Niiden suunnittelemiseen ja toteuttamiseen tarvitaan vapaaehtoisia seurakuntalaisia.

Vapaaehtoisia tarvitaan vähintään 14, esimerkiksi esilauluryhmään, soittajiksi, suunnitteluun, lukemaan tekstejä, keräämään kolehtia, toivottamaan tulijat tervetulleiksi tai järjestämään messun jälkeisiä teehetkiä.

"Erikoistaitoja vapaaehtoisilla ei tarvitse olla, paitsi laulajilla ja soittajilla", lupaa Tuomasmessun yhdyshenkilö, oppilaitospastori Ulla Säilä Oulun seurakuntayhtymästä.

Tuomasmessu on joka kerta erilainen. Oulussa se on järjestetty monenlaisten ryhmien kanssa: mukana ovat olleet muun muassa körtit, opiskelijat, viittomakieliset ja kehitysvammaiset.

Yhden Tuomasmessun järjestämiseen tarvittavalla energialla voisi Säilän mukaan järjestää neljä päiväjumalanpalvelusta, mutta kysymyksessä on hänen mielestään hauska puristus. Seurakuntalaiset sitoutuvat asiaan Säilän mukaan aivan toisin, kun messu on "heidän juttunsa".

Säilä näkee Tuomasmessun eräänlaisena porttina seurakuntaan. "Tekemisen kautta löytää paikkansa seurakunnassa."

Oululainen Mari Jääskeläinen on ollut valmistamassa Tuomasmessua 4-5 kertaa.

"Olen rakentanut alttaria, lukenut tekstejä ja laulanut", hän sanoo.

"Mukana oleminen on kiva kokemus, koska siinä saa tehdä itse. Messussa on oma tunnelmansa. Lauantai-ilta on myös ajankohtana erilainen. Teejatkot ovat yhteisöllinen tilanne, eikä kirkossa vain käydä kääntymässä", Mari Jääskeläinen painottaa.

Osallistujia Tuomasmessu kerää yleensä lähes 200. "Tulijat eivät välttämättä ole samoja, jotka käyvät päiväjumalanpalveluksessa", Ulla Säilä kertoo.

Joukossa on usein lapsiperheitä, koska Tuomasmessussa kirkossa ei tarvitse istua paikallaan. Noin tunnin ja 45 minuuttia kestävää messua ei ole koskaan moitittu liian pitkäksi.

Messun jälkeen iltaa istutaan teekupin äärellä yhdeksään, puoli kymmeneen saakka. Jatkoille jäävien määrä on Säilän mukaan kasvanut. Yhdessä oleminen ja keskusteleminen koetaan tärkeäksi.

Ilmoita asiavirheestä