”Löytö on ensimmäinen Suomesta”, sienitutkija Lasse Kosonen iloitsi Sienilehteen kirjoittamassaan jutussa, joka käsitteli Tampereelta vuonna 2008 löytynyttä pientä helttasientä, tuoksupahkajalkaa.
Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten tuoksupahkajalkaa pidettiin erittäin harvinaisena lajina. Kasvupaikkoja tiedettiin vain kaksi: Tampereen lisäksi laji oli löytynyt Rovaniemeltä.
Pian harvinaisuus löytyi myös Oulusta, yliopiston viereiseltä nurmikolta. Kaikkia näitä löytöjä yhdisti kaksi tekijää: eksoottinen havupuulaji ja sen juurella kasvava pieni sienilaji, tummalakitympönen.
Tuoksupahkajalka loisii tympösellä, eikä siis voi esiintyä ilman tätä isäntälajia.
Sitten esiintymiskuva muuttui. Muutaman viime vuoden aikana tuoksupahkajalkoja on löytynyt myös Kajaanista ja sekä Oulusta että Rovaniemeltä on paljastunut uusia esiintymispaikkoja.
Lajin on myös havaittu kasvavan aivan tavallisten suomalaismäntyjen alla, mutta myös lehtipuiden alla. Selvästikään yhteys tuotuihin puulajeihin ei ole välttämätön tuoksupahkajalan esiintymiselle.
Kaiken lisäksi on tullut ilmi Tampereen löytöä varhaisempi havainto, joka tehtiin täysin suomalaisesta alkuperäisluonnosta.
Tuoksupahkajalka on vielä kaukana yleisestä, mutta epäilyjä tähän asti tiedettyä paljon laajemmasta esiintymisestä on jo herännyt.
– Koska ensimmäiset havainnot tuoksupahkajalasta ovat melko eksoottisten puulajien seurasta, olisi mielenkiintoista tietää, onko laji levinnyt Suomeen vastikään, ja onko se nyt voimakkaasti leviämässä, Oulun sieniseuran sihteeri Taina Romppanen pohtii.
Tummalakitympönen on hyvin yleinen koko Suomessa ja esiintyy monenlaisissa ympäristöissä metsistä puistoihin, dyyneille ja tunturikankaille.
Romppanen arvioi, että seuraavien kymmenien vuosien aikajänteellä tuoksupahkajalka voi yleistyä tavanomaiseksi lajiksi, jos noudattaa tummalakitympösen levinneisyyttä.
Tuoksupahkajalka on pieni, lakin halkaisija on vain sentin pari. Itiöemät kasvavat tiiviinä ryhminä isäntäsienten jaloista. Lakki on tummanvioletin sävyinen ja siinä on pieniä suomuja.
Tunnusomaisin tuntomerkki on makeahko tuoksu, jota on kuvattu muun muassa määreillä suitsuke, hajupyyhekumi ja halvat muovisandaalit.
Romppasen mukaan tuoksupahkajalka on helposti tunnistettavissa, ja se kasvaa usein muun muassa yleisten kulkuväylien ja pihanurmikoiden reunoilla.
Sienitutkijat toivovat myös yleisöhavaintoja lajin yleistymisestä. Havaintoja voi lähettää Kalevaan (pekka.rahko@kaleva.fi), josta ne välitetään tutkijoille. Havainnon varmistamiseksi sienilöytö olisi hyvä kuvata tai ottaa siitä näyte.
