Tun­te­ma­ton­ta on hel­pom­pi vihata – ou­lu­lais­läh­töi­nen so­vit­te­li­ja Miriam Attias ke­hot­taa ter­veh­ti­mään naa­pu­rei­ta

Suomalaisen vihalistalla voi paistatella eri uskontokuntien edustajia, vegaaniruokailijoita tai koiranulkoiluttajia.

Miriam Attias on huomannut työssään poliisien ja isännöitsijöiden kanssa, että yksilöiden välinen vihanpito voi muuttua asenteiksi kokonaisia ryhmiä kohtaan.
Miriam Attias on huomannut työssään poliisien ja isännöitsijöiden kanssa, että yksilöiden välinen vihanpito voi muuttua asenteiksi kokonaisia ryhmiä kohtaan.
Kuva: Markku Ojala/compic./arkisto

Suomalaisen vihalistalla voi paistatella eri uskontokuntien edustajia, vegaaniruokailijoita tai koiranulkoiluttajia.

Moni suomalainen tuntee pelkoa ja vihaa, koska ei tunne toista ihmistä. Oululaislähtöinen Miriam Attias, 40, on päässyt kunnolla tutustumaan ihmisten väliseen vihanpitoon työssään sovittelijana.

Nyt myös Attiaksen ja Jonna Kangasojan toimittama kirja Me ja neVälineitä vastakkainasettelujen aikaan on ilmestynyt. Teoksessa pureudutaan polarisaatioon eli ihmisten ajatusrakenteisiin, jotka muodostuvat mielikuvituksen tuotteena ja perustuvat mustavalkoiselle me ja ne -ajattelumallille.

Suomessa toisilleen vastakkaisia ryhmiä voivat olla kirjassa mainitut miehet vastaan naiset, vegaanit vastaan lihansyöjät, koiraihmiset vastaan lenkkeilijät, muslimit vastaan ei-muslimit sekä poliitikot vastaan kansalaiset.

Attias kertoo arkisen esimerkin, jossa työmatkapyöräilijä ajaa kovalla vauhdilla jalankulkijan ohi ja huutaa tälle ”mene edestä!”. Jalankulkija toteaa tällöin helposti, ettei työmatkapyöräilijöillä ole käytöstapoja.

– Jalankulkija ei jaksa välttämättä miettiä, kävelikö hän itse oikeassa kohdassa, tai millainen pyöräilijän päivä oli mahtanut olla. Sen sijaan epämukava tilanne selitetään sen kautta, että toinen ihminen edustaa sitä typerää ihmisryhmää, Attias havainnollistaa.

Globaalitkin asiat koskettavat meitä. Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisen 75-vuotispäivän koittaessa Turun synagogaa oli töhritty punaisella maalilla. Sen jälkeen vastapuolen mielenosoittajat ilmaisivat synagogalle tukensa kukittamalla rakennusta ympäröivän aidan.

"Vastakkainasettelut lähtevät liikkeelle pienistä päivittäisistä tapahtumista tai uutisista, joita luemme. Ne tilanteet saavat meidät ottamaan kantaa puolesta tai vastaan."
Miriam Attias

Maailmalla lietsotaan myös esimerkiksi muslimivihaa perustellen sitä terrorismisyytöksillä. Rohingya-muslimeja on syösty maanpakoon Myanmarista ja Kiinan muslimivähemmistölle uiguureille pidetään yllä keskitysleireiksi luonnehdittuja ”koulutuskeskuksiaan”.

– Vastakkainasettelut lähtevät liikkeelle pienistä päivittäisistä tapahtumista tai uutisista, joita luemme. Ne tilanteet saavat meidät ottamaan kantaa puolesta tai vastaan, Attias toteaa.

Hänen mukaansa polarisaatio sinällään ei ole huono asia, vaan kuuluu osaksi yhteiskuntaa. Ihmiset ryhmittyvät ja suuntaavat energiaansa ja toimintaansa sitä kautta. Polarisaatio luotaa terveeseen muutokseen. Mutta jos ryhmän toiminta on täynnä vihaa, se ei ole enää rakentavaa.

Attias päätyi sovittelijaksi huomattuaan, että joskus ihmiset näkevät helposti normaaliin elämiseen liittyvät asiat maahanmuuttokysymyksinä ja siksi vaikeina käsitellä.

– Kun emme tule kuulluksi yksilöllisine näkemyksinemme, se aiheuttaa tarvetta puolustautua. Ja puolustautumistila on taas sellainen, ettei tilanteita näe enää sävykkäästi vaan mustavalkoisesti, Attias toteaa.

Hän korostaa, että erimielisyyden sietäminen on yhteiselon kannalta tärkeä taito, mutta samalla vaikeaa – Attiakselle itselleenkin. Sitä täytyy vain harjoitella.

Aloittaa voi pienistä teoista.

– Kun kävin Amsterdamissa tuttuni luona ja yövyin kaupungin vuokrataloissa, siellä järjestyssääntönä oli toisten ihmisten tervehtiminen. Samoin on saunaseurassa, johon kuulun, Attias kertoo.

– Tervehtiminen pakottaa huomaamaan toisen ihmisen. Ja kun on keskusteluyhteys, myös toiveita on helpompi ilmaista ääneen.

Miriam Attias

Sovittelija ja depolarize.fi-hankkeen johtaja

Syntynyt ja kasvanut Oulussa, 40-vuotias.

Koulutukseltaan kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Asuu Helsingissä, kaksi lasta.

Kielitaito: äidinkielet suomi ja ranska, englanti ja lisäksi ”bussipysäkkikeskustelut” ruotsiksi ja arabiaksi.

Työskenteli aiemmin Naapuruussovittelun keskuksen päällikkönä.

Kirja: Me ja ne – Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (into) ilmestyi viime kuun lopussa ja on suunnattu ammatti-ihmisten lisäksi kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle.