"Vähän myöhään tämä tuli, mutta erittäin paljon se mieltä lämmittää", sotaveteraani Kunnar Räisänen totesi, kun hänelle oli luovutettu Pudasjärvellä järjestetyssä tilaisuudessa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali.
Hänen lisäkseen mitali luovutettiin Seurakuntakeskuksessa tiistaina järjestetyssä harrashenkisessä ja isänmaallisessa tilaisuudessa 92:lle muulle paikkakunnan sotaveteraanille.
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit jaettiin pudasjärveläisille Suomen Sotaveteraaniliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin ja Pudasjärven Sotaveteraaniyhdistyksen hakemuksesta.
Ne annettiin niille veteraaneille, jotka eivät olleet sodan muistomitaleita lukuunottamatta saaneet aikaisemmin mitään näkyvää tunnustusta uhrauksistaan Suomen itsenäisyyden puolesta käydyissä taisteluissa.
Kunnar Räisänen ehti olla etulinjassa vain kolme kuukautta, kun hän haavoittui Kiestingin-Uhtuan -suunnalla, ja sota loppui siihen.
"Partioretkellä naapuri tuli vastaan, ja alkoi kova tulitus. Sain osumat räjähtävistä luodeista reiteen ja käteen. Eivät huolineet myöhemmin enää yksikätistä ja jalkavaivaista sotilasta mukaan taisteluihin", Räisänen muisteli.
Koko piiriin
yli 400 mitalia
Kaikki Pudasjärven veteraanit eivät päässeet tietämään heille myönnetystä tunnustuksesta. Yhdeksän mitalin saanutta oli ehtinyt kuolla sen jälkeen, kun järjestöt olivat laittaneet hakemukset liikkeelle. Juhlassa heidän omaisensa kävivät noutamassa kunniamerkit.
Kunniamerkkien hakeminen uusin perustein tuli mahdolliseksi valtioneuvoston vuoden 2004 veteraanipoliittisen ohjelman myötä. Viime vuonna kampanjan toteuttamisessa olivat aktiivisimmin esillä Pohjois-Karjalassa toimivat veteraaniyhdistykset.
Tänä vuonna nimenomaan Pohjois-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri ja Pudasjärven Sotaveteraaniyhdistys ovat olleet parhaiten valveilla koko maassa.
Piirin puheenjohtaja Aarno Strömmer kertoi alueelle myönnetyn kaikkiaan 407 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalia, joista noin puolet tuli Koillismaalle.
Pudasjärven ohella kunniamerkin saajia on varsinkin Kuusamossa, jossa vastaavanlainen jakotilaisuus järjestetään tammikuussa.
Aarno Strömmer, joka on myös Suomen Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja, totesi, että tilaisuuksia tullaan pitämään jatkossa muuallakin. "Tämä asia tullaan viemään loppuun kaikilta osin."
Suomessa on tällä hetkellä vajaat satatuhatta sotaveteraania. Heidän keski-ikänsä on jo 85 vuotta, ja useilla on arjessa selviytymisessä monenlaisia huolia. Strömmer toivoi, että kunnat olisivat niissä aktiivisesti mukana.
"Veteraanien asioiden hoitamiseksi ei ole yhtenäistä lakisääteistä järjestelmää. Osa kunnista on tukenut hyvin veteraaneja, mutta jälkeenjääneisyyttäkin edelleen esiintyy."
Strömmerin mukaan veteraanijärjestöjen yhteinen neuvottelukunta tekee koko ajan työtä sen eteen, että veteraanien tilanteesta eri kunnissa oltaisiin selvillä.
"Puolessa kymmenessä vuodessa heidän määränsä puolittuu. Kunniavelkaa on maksettava niin pitkään, kun heitä täällä on", hän muistutti.
