"Lehden tekijöiden pitäisi joka päivä miettiä sitä, mistä me emme tänään kirjoittaneet ja mistä olisi pitänyt kirjoittaa. Ei pitäisi olla niin, että kaikki ryntäävät saman aiheen perässä kuin sopulilauma Mauno Koiviston osuvan vertauksen mukaisesti."
Mikael Pentikäinen on havainnut, että Suomi jakautuu paraikaa kahtia osin taantuman takia ja osin muista syistä. Toinen puoli on hyvinvoivaa, työtä tekevää ja yhteiskunnallisesti aktiivista väkeä, kun toinen laita on eri syistä nopeasti syrjäytyviä.
"Tämän tunnistaminen ja lääkkeitten miettiminen on tärkeää. Sitä pitäisi toimituksissa nyt miettiä ja tuoda journalismissa esiin nykyistä enemmän. On sitä tuotukin, mutta onko tuotu riittävästi."
Pentikäinen haluaa lehtensä olevan entistä rohkeampi sekä journalismin että yhteiskunnan kehittämisessä - sen edeltäjän, 1880-luvulla perustetun Päivälehden perinnön mukaisesti.
"Päivälehti oli aikanaan hyvinkin radikaali uudistaja yhteiskunnassa. Peräänkuulutan rohkeita arvioita lehden tekijöiltä eli meiltä siitä, miten tätä maailmaa tulisi kehittää."
Hän huomauttaa heti, että lähtökohdat ovat entuudestaan hyvät, eikä isoja muutoksia tarvitse tehdä. Iltapäivälehtimäistä räväkkyyttä hän ei tarkoita, sillä aamulehdillä on erilainen tapa käsitellä asioita. Iltapäivälehdistä Hesarikin voisi Pentikäisen mielestä kenties ottaa oppia siitä, miten kirjoitetaan kiinnostavalla tavalla.
"En näe mitään syytä tarkistaa Helsingin Sanomien periaatelinjaa, joka on ollut sama vuosikymmeniä. Edeltäjäni Janne Virkkusen aikanakaan sitä ei muutettu. Linja on kiveen hakattu ja isompi kuin päätoimittaja: kansanvaltaisuus, oikeudenmukaisuus ja mielipiteen vapaus."
Raha ei määrää sisältöä
Pentikäiseltä on kummasteltu, miksi hän halusi siirtyä ison divisioonan toimitusjohtajan paikalta lehden päätoimittajaksi eli tavallaan alemmalle pallille.
"Mietin, että nyt on mahdollisuus palata vielä tähän hienoon hommaan, journalismin pariin. Yritysjohtajana ehdin toimia myöhemminkin. Lisäksi tässä on journalistisen vastuun lisäksi kustantajan tehtävä, jossa voin hyödyntää kokemustani liikkeenjohtamisessa."
Se tarkoittaa, että hän vastaa lehden sisällön lisäksi lehden koko taloudesta. Pentikäisen tilalle Sanoma-Newsin virkaa tekeväksi toimitusjohtajaksi tulee HS:n entinen liiketoimintajohtaja Pekka Soini. Pentikäinen raportoi lehden taloudesta hänelle.
"Me vaihdoimme hommia siltä osin. Tämä kustantajamalli oli luonteva ratkaisu. Kokonaisuus eli toimitus, mediamyynti ja lehtimyynti pystyvät pelaamaan samaan maaliin. Niillä pitää olla samanlainen näkemys lehden linjasta ja lähtökohdista. Kun olen riittävän lähellä operatiivista tekemistä, pystyn tekemään parempia päätöksiä siitä, mihin mahdollisesti lisätään resursseja ja mistä vähennetään."
Pentikäinen on vakuuttunut siitä, että raha ei tule vaikuttamaan lehden toimitukselliseen sisältöön vaikka talouden ja sisällön johto ovat samoissa käsissä.
"Se on luovuttamaton lähtökohta kaikkien lehtiemme tekemisessä, eikä siihen tule mitään muutosta."
Hesari esitti marraskuussa uudistuksensa, joka oli Pentikäisen mukaan paljon muutakin kuin ulkoasu-uudistus. Siinä muutettiin koko tekemisen tapaa.
"Nyt sitten täytyy rauhassa miettiä, mikä on seuraava uudistus. Jokaisessa lehtitalossa uudistamisen rytmi on tiivistynyt. Aikaisemmin lehtiuudistuksia tehtiin noin viiden vuoden välein, mutta nyt niitä täytyy tehdä selvästi tiuhemmin, että pysytään mukana ajassa."
Milloin Hesari siirtyy pienempään tabloid-kokoon? Pentikäinen asettelee sanojaan varovaisemmin kuin joulun alla, jolloin hän ilmoitti sen tapahtuvan lähivuosina.
"Siitä tuli vähän lunta tupaan. Täytyy rauhassa mietiskellä ja jatkaa valmisteluja. Nyt on monesta maasta monesta lehdestä paljon kokemuksia siitä, mitä formaatin muutos on ja mitä se ei ole auttanut. Suomessa tabloidiin siirtymistä on hidastanut pelko siitä, että mainostuotot vähenevät. Sinänsä mainostajat eivät sitä ole hidastaneet."
Verkko vie lähelle
Suomen suurimman lehden tuleva päätoimittaja haluaa pitää kiinni Hesarin asemasta valtakunnallisesti kiinnostavana lehtenä, mutta tärkein rooli on olla pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aluelehti.
"Eri kanavilla voi olla erilaiset roolit. Verkkolehdellä voi olla sekä valtakunnallinen että hyvin paikallinen painotus. Verkossa voi mennä vielä paikallisemmaksi yhdessä lukijoiden kanssa kuin painettu sanomalehti koskaan pystyy."
Helsingin Sanomien tehtävä on Pentikäisen mielestä pitää Uudenmaan alueen puolta samalla tavalla kuin kaikki maakuntalehdet pitävät oman alueensa puolta. Maine Helsinki-keskeisenä "etelän metiana" on hänen mielestään poliittista retoriikkaa.
Hesari otti jyrkästi kantaa esimerkiksi virastojen alueellistamista vastaan. Pentikäinen puolustaa ratkaisua, että alueellistamisessa oli huonoa hallintotapaa.
"Virastojen pakkosiirtoa pitäisi välttää. Oman maakuntalehden päätoimittajakokemukseni perusteella parasta aluepolitiikkaa on ollut hajautettu yliopistolaitos. Sillä on ollut suurenmoinen vaikutus yliopistokaupunkien ja niiden ympäristön kehitykseen. Tärkeää on myös rakentaa luontaisten alueellisten vahvuuksien varaan. Niitä ovat esimerkiksi matkailu Lapissa tai raja Kaakkois-Suomessa."
Luotettavuus tärkeintä
Pentikäinen näkee, että Helsingin Sanomissa kerrotaan Uudenmaan ulkopuolisen Suomen asioista tulevaisuudessakin paikallisten toimittajien voimin tavalla tai toisella. Helsingin Sanomat kertoi vuosi sitten lakkauttavansa Oulun, Tampereen, Turun, Lappeenrannan, Kuopion ja Jyväskylän aluetoimitukset vuoteen 2015 mennessä.
"Oulujoessa ehtii virrata paljon vettä, ennen kuin suunnitelma toteutuu. Haluan tutustua ensin päätösten perusteluihin. Epäonnistuimme asian viestittämisessä. On väärä käsitys, että vetäytyisimme alueilta."
Helsingin Sanomien verkkolehdellä on 1,4 miljoonaa eri kävijää viikoittain ja miljoona painetun lehden lukijaa. Päällekkäisiä on heistä noin kolmannes.
"Verkon ja painetun lehden sisällöt on pystyttävä eriyttämään. Jos siinä ei onnistuta, koko liiketoiminnan perusteet ovat uhattuina. Aiheet voivat olla samoja, mutta ne on pystyttävä käsittelemään eri tavalla. Me olemme Hesarissa uudistaneet meidän toimintamalliamme ja päässeet juuri tässä asiassa paljon eteenpäin."
Eriyttäminen on myös yksi keino paperilehtien taistelussa laskevia levikkejä vastaan. Toinen keino on, että painetut sanomalehdet sisältävät entistä enemmän aikakauslehtien elementtejä.
"Teemoilla, kuten tiede, ruoka, koti, asuminen ja talous, on lukijatutkimusten mukaan erittäin korkeat lukuarvot. Teemasisällöissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, sekä sisällöllistä että kaupallista. Se oli minulle yllätys."
Verkossa tapahtuvan nopean uutisoinnin riski on Pentikäisen mielestä uutiskiima.
"Liika nopeus johtaa helposti siihen, että uutisten kanssa ei ole tehty riittävästi töitä. Olen sanonut edeltäjääni lainaten tuleville alaisilleni, että jos epäilet, jätä pois. Luotettavuus on lähtökoht-a kanavasta riippumatta."