Ammattiyhdistysliike ymmärtää nyt paremmin työnantajien perustelut globaalitalouden haasteista, mitkä edellyttävät työmarkkinaratkaisun muuttamista joustavammaksi ja yrityskohtaisempaan suuntaan.
Tähän arvioon vedoten Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkinajohtaja Seppo Riski perusteli, miksi työantajaosapuoli suostui lopulta tupopöytään. Työmarkkinajohtajista koostuva viisikko on pohjustanut tiiviisti neuvottelujen aloittamista sen jälkeen, kun EK:n hallitus lokakuun alussa ilmoitti, ettei tuloneuvotteluille ole edellytyksiä.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) on kulissien takana myös pehmittänyt työnantajaleiriä. Hallituksen talouspoliittinen linja lepää pitkälti maltillisen palkkaratkaisun varaan. Hallitus on luvannut sekä tuloveronkevennyksiä että investointipakettia, jos kattavasta tuloratkaisusta syntyy sopu.
Veroporkkana asettaa
takarajan
Osapuolilla on kuukauden verran aikaa sopia keskitetystä tuloratkaisusta, jos verokevennykset halutaan voimaan ensi vuoden alussa.
Riski korosti, että työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman kannalta saavutetaan paras tulos yhdistämällä maltilliset palkankorotukset ja tuloverojen kevennykset.
EK:n hallituksen puheenjohtaja Juha Rantasen mukaan perinteiset tuloratkaisut, jossa palkankorotukset määräytyvät kaikilla aloilla keskimääräisen tuottavuuden perusteella, tulevat yrityksille liian kalliiksi. Matalan tuottavuuden alan työttömyys on Rantasen mukaan sen johdosta Suomessa Euroopan korkein.
EK tavoittelee palkkamallia, joka perustuu erittäin maltillisille yleiskorotuksille ja yrityskohtaisiin eriin, joilla otetaan huomioon yritysten erilaiset kilpailutilanteet. Tämä on järjestön mielestä välttämätöntä, jotta työllisyysastetta voidaan nostaa.
Rantanen painotti, että Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen yhteinen palkkatutkimus tukee työnantajien näkemystä. Korkea työttömyys pitäisi tutkimuksen mukaan ottaa huomioon alhaisempina sopimuskorotuksina.
Erimielisyyttä on myös palkansaajajärjestöjen vaatimuksesta parantaa työntekijöiden asemaa irtisanomistilanteissa. SAK ja STTK ovat valmistelleet uutta kouluttautumis- ja työllistämisrahaa irtisanottaville.
Riski tähdensi, että ratkaisun on oltava sellainen, joka tukee työllistämistä eikä lisää työvoimakustannuksia ja työllistämiskynnystä.
Järventaus kummeksui
EK:n kannanmuutosta
EK:n hallituksen kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa äänessä olivat Rantanen ja Riski. Järjestön toimitusjohtaja Leif Fagernäs, joka on aiemmin vaatinut palkansaajapuolta tinkimään omista vaatimuksistaan ennen neuvottelujen aloittamista, vaikeni täysin tiedotustilaisuudessa. Rantanen alleviivasi, että nyt on vasta tehty päätös neuvotteluiden aloittamisesta. Keskitetty sopimismalli ei ole hänen mukaansa itsetarkoitus. "Jos keskusjärjestöjen neuvotteluissa ei ole mahdollisuuksia saavuttaa työllisyyttä parantavaa sopimusta, neuvottelut siirtyvät liittotasolle".
Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus pelkää, että kannanmuutos himmentää työmarkkinoiden tarpeellisten muutosten vakavuutta. Hän muistutti, että palkansaajajärjestöjen lähtökohdissa ei ole tapahtunut muutoksia.
