Tul­lat­ta­via autoja tup­las­ti

Pohjoisen tullipiirin apulaisjohtaja Marja-Leena Lähteelä Torniosta arvioi alueellaan tullattavien autojen määrän vähintäänkin kaks

Sama auto. Samat numerot kuin papereissa apulaistullitarkastaja Matti Keskitalo toteaa. "Autosta katsotaan sarjanumero, ajokilometrit, vaihteiston laatu automaatti vai käsi, yleiskunto sekä onko kattoluukkuja ja muita lisäherkkuja."
Sama auto. Samat numerot kuin papereissa apulaistullitarkastaja Matti Keskitalo toteaa. "Autosta katsotaan sarjanumero, ajokilometrit, vaihteiston laatu automaatti vai käsi, yleiskunto sekä onko kattoluukkuja ja muita lisäherkkuja."
Kuva: Tapio Maikkola

Pohjoisen tullipiirin apulaisjohtaja Marja-Leena Lähteelä Torniosta arvioi alueellaan tullattavien autojen määrän vähintäänkin kaksinkertaistuneen jos ei jopa kolminkertaistuneen parin viime viikon aikana. Pohjoisen tullipiirin eli Oulun ja Lapin läänin tuontiautot tullataan Torniossa ja Oulussa.

Tilaston mukaan 19. syyskuuta ja 30. syyskuuta välisenä aikana Oulun tulli on tehnyt 48 autoveropäätöstä ja Tornion 26. Luvut ovat poikkeuksellisen suuret.

Tavallisin auto, joka Suomeen tuodaan itse, on Mercedes Benz. Pikku mersu kuuluu joko C- tai E-mallistoon. Tuontilistalla ovat myös BMW ja Audi. Muuttoautojen eli ulkomailla pitkään työskennelleiden mukana Suomeen tulee usein myös uusi Volvo tai Volkswagen Passat.

Lähteelä arvioi, että tullin ovet ovat käyneet lokakuussa siksi vilkkaasti, että autoveropäätöksen on ehtinyt tähän mennessä jo saada ainakin sata pohjoissuomalaista. Lähteelä vertaa tämän hetkistä kiirettä joka keväiseen moottoripyöräinnostukseen, jolloin huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun tulee useampi sata yksityisten kansalaisten ulkomailta ostamaa prätkää pohjoisten tullien kautta Suomeen.

"Olemme selvinneet melko nopeasti veropäätöksistä, usein jopa samana päivänä on saattanut saada paperit kuntoon. Olemme tullipiirissä vahvistaneet autoveropäätäntää. Valmistauduimme tulevaan jo keväällä, jolloin Tornioon palkattiin toinen verokäsittelijä. Myös Oulussa on kaksi käsittelijää, kun ennen riitti yksi", Lähteelä kertoo.

Lähteelä sanoo tullin ennakoineen Euroopan yhteisön tuomioistuimen autoveropäätöstä. Tällä hetkellä Suomessa noudatetaan tullin omaa tulkintaa, kun EY-tuomioistuimen päätös on korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. KHO:sta asia etenee maan hallitukseen ja eduskunnan sekä presidentin kautta laiksi, jolloin lopullinen sovellus lyödään lukkoon.

Lähteelän mukaan tulli on varautunut pohjoisessa jo tässä vaiheessa seuraavaan ruuhkaan. Se tulee eteen, kun tulli joutunee oikomaan kolmen vuoden takaisia ja nuorempia autoveropäätöksiä. Jo nyt valituksia on sisässä noin 700.



Auto katsastettava


Apulaistullitarkastaja Matti Keskitalo Oulun tullista kertoo autoveropäätöstä useimmiten venyttävän tuontiauton harvinainen malli. Suomeen ei tuotu 1990-luvun alun lamavuosina kaikkia tarjolla olevia mersuja ja bemareita, joten niiden käyvän hinnan arviointi vaatii tarkastelua, joka vie aikaa. Keskitalo sanoo kuitenkin päätösten valmistuvan yleensä viikossa. Lisäksi jotkut amerikanraudat ovat olleet tullissa mietinnässä.

Autolle haetaan Suomessa käypä hinta. Tullilla on hinnoittelua varten tietokanta ja tarvittaessa asian taitava tullihallinnon oma autoinsinööri, joka tekee tulkinnat erikoismallien osalta. Kun käypä hinta löytyy, lasketaan siitä autoveroa 29 prosenttia. Tuosta autoverosta napsastaan vielä 22 prosentin arvonlisävero, jolloin kokonaisautoveron määräksi tulee noin 35,5 prosenttia Suomen hinnasta.

Auton tuonti ulkomailta edellyttää kahta asiaa. Autovero on maksettava ja auto on katsastettava. Rekisterikilpiä ja -otetta ei saa ennen kuin molemmat asiat ovat kunnossa.

Asian voi hoitaa kahdella tavalla. Voi joko maksaa verot ensin ja sitten katsastaa tai toisin päin.

Keskitalon mielestä järkevämpää saattaa olla katsastaa auto ensin, sillä jos auto ei menekään läpi, autoveron perumismaksu on 84 euroa. Toisaalta katsastusmaksu on 152 euroa. Katsastuksessakin on monenlaista kiemuraa.

Yleisin syy pompata on sivuvilkkujen puute auton kyljessä. Niiden asentaminen maksaa.



Varaosat liikenteeseen


Oululainen Jari Saarnio hommasi itselleen jo jokin aikaa sitten Saksasta Toyota Corolla GT:n vuosimallia 1984. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului auton käyttö lähinnä kilpa-ajoon ilman rekisterikilpiä, mutta autoveropäätös rupesi sen verran kiinnostamaan, että GT:stä voisi olla tavalliseen liikenteeseen menopeli.

Saarnion tuomaa mallia ei ole Suomessa myyty. Saksassa sen hinta oli 1 000 euroa. "Suomessa vastaava '88 maksoi viime vuonna 30 000 markkaa eli viisi kertaa enemmän. Katsotaan nyt, jos veropäätös on kohtuullinen."

Myös Ville Saastamoinen kävi perjantaina Oulun tullissa kyselemässä autoveroon liittyvistä asioista. Hänellä on Belgiasta tuotu Volkswagen Corrado vuosimallia '91. Belgiassa auto maksoi 2 000 euroa. Vastaavanlainen kaara maksaa Suomessa kuulemma 10 000 euroa.

"Toin auton alun perin varaosiksi VW Jettaan. Volkkarin osat kun käyvät hyvin ristiin. Nyt katson, kannattaisiko auto rekisteröidä", Saastamoinen miettii.

Saastamoisen pirssi ei ole tavallinen kulkija: kyse on nelipaikkaisesta urheiluautosta, jolla vauhtia piisaa yli 210 kilometrin tuntivauhtiin. Moottori ei ole kuulemma suuren suuri, mutta hevosia konepellin alle on ängetty 139.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä