Yrittäjän tarina: Ou­lu­lai­nen Risto Hoik­ka­nie­mi vastasi pu­he­luun, joka johti kon­kurs­siin ja mil­joo­na­vel­koi­hin

Koti: Vauva pani ou­lu­lai­sen Kar­ja­lan perheen huo­ne­jär­jes­tyk­sen uusiksi

Keskoset: Ii­läi­nen Vera Tur­ti­nen painoi syn­tyes­sään vain 500 grammaa

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan – tutustu ja hae tästä

Tilaajille

Tu­li­vuo­ren­pur­kauk­set saivat veden vir­taa­maan mui­nai­ses­sa Mar­sis­sa – Oulun ylio­pis­ton tutkija Soile Kuk­ko­nen sel­vit­ti luo­tain­ku­vien pe­rus­teel­la ru­ti­kui­van pla­nee­tan his­to­riaa

Samoihin aikoihin, kun ensimmäiset eliöt olivat juuri ilmaantuneet maapallolle naapuriplaneetta Marsissa lainehti.

Samoihin aikoihin, kun ensimmäiset eliöt olivat juuri ilmaantuneet maapallolle naapuriplaneetta Marsissa lainehti. Kylmänä ja karuna tuntemamme punaisen planeetan pintaa täplittivät muinoin joet ja järvet, ja suuri osa siitä oli valtameren peitossa.

Nykyisin juoksevasta vedestä ei Marsissa juuri kannata haaveilla. Planeetan märästä menneisyydestä kertovat kuitenkin lukuisat merkit: maaperän mineraalit, kuivuneet joenuomat, napajäätiköt ja pinnan alla piilottelevat jäävarastot.

Miten nuoresta ja vetisestä Marsista tuli ikääntyessään rutikuiva?

– Jotta voisimme ymmärtää Marsin historiaa, meidän pitää tietää, mitä siellä tapahtui, ja erityisesti missä ja milloin, sanoo tutkija Soile Kukkonen Oulun yliopistosta.

Lue Digiä _0,25 € / viikko_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.