Samoihin aikoihin, kun ensimmäiset eliöt olivat juuri ilmaantuneet maapallolle naapuriplaneetta Marsissa lainehti. Kylmänä ja karuna tuntemamme punaisen planeetan pintaa täplittivät muinoin joet ja järvet, ja suuri osa siitä oli valtameren peitossa.
Nykyisin juoksevasta vedestä ei Marsissa juuri kannata haaveilla. Planeetan märästä menneisyydestä kertovat kuitenkin lukuisat merkit: maaperän mineraalit, kuivuneet joenuomat, napajäätiköt ja pinnan alla piilottelevat jäävarastot.
Miten nuoresta ja vetisestä Marsista tuli ikääntyessään rutikuiva?
– Jotta voisimme ymmärtää Marsin historiaa, meidän pitää tietää, mitä siellä tapahtui, ja erityisesti missä ja milloin, sanoo tutkija Soile Kukkonen Oulun yliopistosta.