Kunta- ja yrittäjätapaamista leimasi kevään 2017 kuntavaaleihin valmistautuminen. Vaalien alla kysytään, mistä tulevaisuuden kunta muodostuu ja miten kuntien elinkeinopolitiikkaa pitäisi kehittää.
”Yritystoiminnan taustalla yksi iso prinsiippi on se, että pitäisi olla terve, taloudellisesti kannattava kunta, jossa toimia”, sanoi PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.
Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo 2016 osoittaa, että yrittäjät eivät näe kuntien elinkeinopolitiikkaa järin myönteisessä valossa. Pohjois-Pohjanmaalla seitsemästä mittarista ainoastaan Koulutus ja osaaminen -osio kehittyi parempaan suuntaan edellisestä kyselystä.
Kolehmaisen mukaan tyytymättömyys elinkeinopolitiikkaan kertoo vuorovaikutuksen riittämättömyydestä.
”Kuntien ja yrittäjien on oltava samalla puolen pöytää.”
Kunta- ja yrittäjätapaamisen ryhmäkeskusteluissa piirrettiin kunnan elinkeinopolitiikan kehittämisen suuntaviivat.
1. Päätöksenteon yrityslähtöisyys
Selkeät pelisäännöt julkiselle liiketoiminnalle. Tarvitseeko kunta omaa päiväkotia? Voisivatko yrityksetkin hyödyntää jo olemassa olevia tiloja?
Yritysvaikutusten arviointi.
Valmisteluun asiantuntemusta mukaan.
Päätöksenteon pitkäjänteisyys. Oman alueen elinkeinorakenteen hyödyntäminen. Maankäytössä ja kaavoituksessa huomioidaan yritysvaikutukset. Kielteinenkin päätös voi olla kokonaisuuden kannalta hyvä päätös, mutta päätösten oltava pitkäjänteisiä ja selkeitä.
2. Hankintaosaamisen varmistaminen
Henkilöt, jotka osaavat tunnistaa tarpeen. Kunnan käytävä keskusteluja markkinoiden kanssa.
Toimintaympäristön tunteminen. Pitää osata hyödyntää hankintalakia parhaalla mahdollisella tavalla.
3. Elinkeinopolitiikka ja resurssit
Yrityspalvelut. Tavoitteena saada etu yritykselle, tuottipa palvelut mikä taho tahansa.
Yritysvaikutusten arviointi. Joissakin kunnissa ei tehdä arviointia lainkaan. Virkamiesten ei kannata pelätä yritysten ottamista mukaan arviointiin.
Elinkeinostrategia. Mietittävä oman kunnan elinkeinostrategiaa. Korostettava paikallista yhteistyötä ja elinvoimaa.
Hankinnat. Omasta kunnasta tehty euromääräisesti kalliimpi hankinta voi tulla lopulta edullisemmaksi, kun raha jää kuntaan.
Selvät tavoitteet ja mittarit kaikelle toiminnalle.
4. Palvelut ja infrastruktuuri
Kuntatalous määrittää, missä kunnossa peruspuitteet ovat.
Kunnan palvelujen kustannusten avaaminen.
Paluumuutto. Asioiden hoituminen kunnassa vaivattomasti toimii vetovoimatekijänä.
Kunnan toimintakulttuuri. Tonttikaava on saatava nopeasti käsiteltyä.
5. Viestintä ja tiedottaminen
Monikanavaisuus. Hyvä tavoitettavuus edellyttää monen kanavan käyttöä.
Hankinnat. Kuntien on tärkeää olla vuorovaikutuksessa yrittäjien ja organisaatioiden ennen hankintapäätöksiä. Yhteishankinnoissa yritysten arvomaailman oltava riittävän samankaltainen.
Jalkautuminen. Sähköiset palvelut ovat hyviä sen jälkeen, kun yhteistyökumppani tunnetaan henkilökohtaisesti.
6. Seudullisen kehittämis-
yhtiön rooli
Yrittäjät mukaan kehittämisorganisaatioihin.
Työllisyys ja elinkeinopolitiikkaa pitäisi koordinoida saman katon alla, koska työmarkkinoiden toimivuus sanelee sen, miten julkinen talous toimii.
Kehittämistoimijan pitäisi toimia aktiivisesti ja yrittäjämäisesti omalla alueellaan. Elinkeinon kehittäjän pidettävä tuntosarvet pystyssä, millaista koulutusta yrittäjät tarvitsevat.
7. Koulutus ja osaaminen
Joustavuus. Opiskelijoiden koulutusajoissa voi olla lyhentämisen varaa. Sujuvampia käytäntöjä oppilaitosten ja työpaikkojen kohtaamiseen. Koulutuksen ei aina tarvitse olla tutkintoon tähtäävää.
Ennakoitavuus. Tavoitteena ei pidä olla koulutuspaikkojen täyttäminen ja työpaikkojen turvaaminen opettajille. Työmarkkinoiden tilanne on huomioitava opiskelijamäärissä.
Kohtaanto-ongelma.