Tuleva käyttö sel­vi­tyk­ses­sä

Voisin mennä kaupungintalolla vaikka naimisiin. Pitääpä sanoa se Jukkikselle, nauraa Laura Oja kaupungintalon edustalla kouvolalaiselle ystävälleen Suvi Vesaselle. – Jos kaupungintalolla ei voi mennä naimisiin, niin ehkä se kävisi remontin jälkeen yhteisölliseen, vaikka kansalaisopiston toimintaan. Myös taidenäyttelyt olisivat mahdollisia. Ja kun siellä on työhuoneita, niitä voisi vuokrata vaikka muutamiksi tunneiksi viikossa kirjoittajille tai muuten työrauhaaa kaipaaville. Talo on hyvällä paikalla ja tämä edusta kukkineen on kaunis.

Kuva: Martti Turunen

Maailmassa ei ole hienompaa kaupunkia kuin Oulu, sanoo Plaanaojan varrella sorsia syöttänyt Maiju C. – Olen heinäpääläinen, mutta olin pois Oulusta 30 vuotta ja asuin sinä aikana Euroopassa ja meren rannoilla. Silti pidän Oulua hienoimpana. Oulu on leppoisa kaupunki ja etenkin rannan seutua voi näyttää ulkomaisillekin vieraille. Kaupungintalolle en oikein keksi muuta käyttöä nykyisen lisäksi, ehkä se sopisi oululaisten ryhmien tarpeisiin.

Kuva: Martti Turunen

Kaupungintalolle pitää saada talon edellyttämää arvokasta käyttöä, sanoo Hannu Hietala. – Tuntuu oudolta, että vasta muutama vuosi sitten remontoitua kaupungintaloa pitää taas remontoida. Nyt on tietysti tärkeintä, että talo saadaan kuntoon ,siitä ei ole kahta puhetta. Pitäisin talon jatkossakin suurinpiirtein nykyisessä käytössä. Ei sinne pidä tuoda sellaista, joka voisi toimia jossain muuallakin.

Kuva: Martti Turunen

Kaupungintalon tulevasta käytöstä tulee päättää ensi kesään mennessä, kaupunginhallituksen puheenjohjaja Kyösti Oikarinen sanoo.

Sisäilmaongelmista kärsinyt Oulun kaupungintalo menee remonttiin vuodenvaihteessa.

Noin satapäisen henkilöstön väistötilat ovat Kirkon palvelukeskukselta vapautuneissa tiloissa Isokatu 9:ssä.

Mutta palaavatko työntekijät enää remontin jälkeen kaupungintalolle?

– Tätä pitää arvioida, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.).

Kaupunginjohtaja Päivi Laajala asettikin tiistaina työryhmän, joka tekee hankeselvityksen kaupungintalon "mahdollisesta jatkokäytöstä, jos taloa ei peruskorjata nykyiseen käyttöön".

Työryhmällä on aikaa tämän vuoden loppuun saakka.

Tämän jälkeen kaupungintalon tulevasta käytöstä pitää päättää ensi vuoden puoliväliin mennessä, Kyösti Oikarinen sanoo.

Modernia

monikäyttöä

Hankeselvitys lähtee siitä, että kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto kokoontuvat remontin jälkeen joka tapauksessa edelleen kaupungintalolla.

Tämä todetaan erikseen kaupunginjohtaja Laajalan päätöksessä.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen on samoilla linjoilla.

– Pidän modernista monikäyttöisyydestä. Siksi on hyvä selvittää, voivatko esimerkiksi yliopisto ja maakuntahallinto käyttää samoja kaupungintalon kokoustiloja.

Oikarinen liputtaa monikäyttöisyyden nimiin myös kaupungintalon kakkoskerroksen juhlasalissa.

– Ja onhan siellä jo nytkin ollut välillä muita käyttäjiä kaupungin lisäksi.

Viranhaltijoiden toimistotilojen näkökulmasta kaupungintalon tilat eivät remontin jälkeenkään "edusta tulevaisuutta".

Odotettavissa onkin, että kaupungintalolle paluun sijasta viranhaltijoille haetaan muita mahdollisuuksia, esimerkiksi sijoittumista Oulu10:een.

– Kaupungintalo on suojeltu, eikä sitä olla myymässä, Oikarinen pelkistää tärkeimmät reunaehdot.

Naapurit esimerkkinä

Oulun naapureista Kempeleen kunta on ilmoittanut, ettei se rakenna enää purettavan kunnantalon tilalle uutta perinteistä kunnantaloa.

Toimistotilat haetaan rakennuksesta, joka ei ole vain Kempeleen kunnan käytössä.

Nyt pääosa Kempeleen kunnan henkilöstöstä on vuokratiloissa Vihikarissa.

Samanlainen linjaus on tehty Limingassa, jossa kunnan viranhaltijat ovat työskennelleet kolme vuotta OSAOn entisissä emäntäkoulun tiloissa Iivarinpolulla.

Nyt lokakuussa kunnan väki muuttaa uuteen yritys- ja palvelutalo Lakeustaloon Limingan keskustassa.

JUHLIMALLA KÄYTTÖÖN 1886

Oulun kaupungintalo rakennettiin 132 vuotta sitten. Kivirakenteinen talo edustaa uusrenessanssista tyyliä.

Pohjakerroksessa on huoltotiloja.

Ensimmäisessä kerroksessa pidetään kokouksia.

Toinen kerros juhlakerros. Juhlasali otettiin käyttööm 29.10.1886 rautatien valmistumisen juhlinnalla.

Kolmas, viranhaltijoiden kerros lisättiin rakennukseen 1920.

FAKTA: Hankeselvitystä tekevä työryhmä:

Erityisasiantuntija Kari Räisänen (puheenjohtaja).

Suunnittelija Kimmo Väisänen (sihteeri).

Johtaja Ari Heikkinen.

Johtaja Piia Rantala-Korhonen.

Hankepäällikkö Juha Kaisanlahti.

Kiinteistömanageri Juha Merilä.

Kulttuurijohtaja Samu Forsblom.

Kulttuuriperintötyönjohtaja Pasi Kovalainen.

Asiantuntija Seija Haapalainen.