Kirjoittaja kuuluu Kalevan
nuorten kirjoittajien ryhmään.
Vanhempien asettamat säännöt saattavat tuntua nuoren mielestä ahdistavilta ja äidin puhelut kesken lauantai-illan viettoa ärsyttävät. Jotkut kokevat kotiintuloaikojen ja tylsien sääntöjen vain rajoittavan ikävästi vapaa-aikaa.
"Jos en ole perjantai-iltana yhdeltätoista kotona, niin kyllä äiti on siinä vaiheessa soittanut jo sata kertaa. Mielestäni on kuitenkin reilua kertoa vanhemmille, missä menee ja kenen kanssa", Siiri Nikkinen, 16, kertoo.
Arkisin Siiri tulee melkein aina kotiin kello 19.30 mennessä katsoakseen Salatut elämät. "Äiti kyllä ihmettelee, jos en ole silloin istumassa telkkarin ääressä."
Ilona Ojamaalla, 16, ei ole tarkkoja kotiintuloaikoja. Molempien tyttöjen kotona vapaa-aja Yleensä illat venyvät silloin, kun vietetään aikaa kavereiden luona tai käydään myöhään elokuvissa. Myöhään illalla tytöt eivät juuri liiku yksin vaan ottavat kaverin turvaksi. "Yleensä ei tunnu siltä, että tarvitsisi pelätä. Perjantai-iltana Oulun keskustassa on joskus vähän pelottavaa kulkea", Siiri sanoo.
Oulun seudun nuorisotyöntekijät ovat asettaneet suosituksensa eri-ikäisten lasten ja nuorten kotiintuloaikoihin. Siirin ja Ilonan mielestä heidän ikäistensä suositukset ovat ihan järkeviä.
"Arki-iltoina kello 21 on hyvä takaraja, että pääsee ajoissa nukkumaan", Ilona pohtii.
Kotiintuloajat onkin suunniteltu nimenomaan lasten ja nuorten arjen tasapainottamiseksi. Kolmen lapsen äiti Johanna Kerola on käyttänyt näitä nuorisotyöntekijöiden suosituksia tilanteen mukaan soveltaen.
"Varsinkin arkisin kotiintuloajat pitävät kasassa päivärytmiä, joka on todella tärkeä. Sellaisista asioista vanhemman täytyykin pitää huolta", hän sanoo.
Johanna muistuttaa, että kotiintuloaikoihin liittyy paljon muutakin kuin tiukkaa sääntöjen noudattamista. "Kotiintuloaikojen asettaminen on lapsen suojelemista ja toisaalta se myös opettaa nuorta huolehtimaan velvollisuuksistaan."
Kun vanhempi tietää lapsensa olevan turvallisessa seurassa, ei tämän tekemisiä tarvitse seurata silmä kovana. "Jos vanhemmilla olisi oikea syy epäillä jotain, niin silloin olisi ymmärrettävää, että ollaan tiukempia", Siiri sanoo.
Luottamus lasten ja vanhempien välillä kehittyy tyttöjen mukaan vuosien myötä.
Kaikkea vanhempien ei tietenkään tarvitse tietää. Äideilleen tytöt saattavat kuitenkin puhua samoista asioista kuin ystävilleen, esimerkiksi sydänsuruista.
Johanna tiivistää, että vanhemman tehtävä on huolehtia lapsestaan niissä tilanteissa, joissa tämä ei vielä yksin pärjää. "Tietysti, kun lapsi kasvaa, hänellä on entistä enemmän omaa elämää."
Kodin säännöt muokkautuvat nuoren itsenäistyessä ja velvollisuuksien lisääntyessä, ja niiden vaaliminen vaatii vanhemmilta paljon. Vanhempi voi usein oman elämänkokemuksensa perusteella arvioida, mikä nuorelle on tai ei ole hyväksi. "Toisaalta täytyy rohkaista itsenäisyyteen, toisaalta pidellä vielä joitain naruja omissa käsissä. Olla vastuussa lapsesta."