Mannerheimin Lastensuojeluliiton organisoima tukioppilastoiminta täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tukioppilaiden tarve ei suinkaan ole vähentynyt, päinvastoin.
Kuten muun muassa Sosiaalibarometri 2002 osoittaa, nuorten pahoinvointi on lisääntynyt. 1990-luvun lama näkyy nyt vakavina ongelmina kouluissa: nuorten häiriköinti yleistyy ja yhä useammalla on vaikeuksia hallita elämäänsä. Niinpä kavereina ja auttajina toimivien vapaaehtoisten tukioppilaiden tarve on entisestään kasvanut.
"Opettajilla on liian suuret ryhmät, kouluterveydenhoitaja käy silloin tällöin, koulupsykologeja ja -kuraattoreja ei ole. Varsinkin tässä tilanteessa tukioppilas on arvokas apu, joka tuo ongelmat esiin ajoissa", toteaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Eeva Kuuskoski.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton selvityksen mukaan tukioppilastoiminta on saavuttanut parhaat tulokset niissä kouluissa, joissa se on osana opetussuunnitelmaa.
Liiton tavoite on, että tukioppilastoiminta tulisi osaksi opetussuunnitelmaa kaikissa Suomen peruskouluissa. Nykyään tukioppilastoimintaa harjoitetaan noin neljällä yläasteella viidestä.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on ottanut jo seuraavan askeleen tukioppilastoiminnassa. Nykyään ala-asteilla harjoitetaan vastaavaa niin sanottua kummioppilastoimintaa, jossa kuudesluokkalainen toimii ekaluokkalaisen kummina.
Liiton mukaan aikainen ongelmiin puuttuminen parantaisi työn tehokkuutta huomattavasti.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tiistaina julkaisemassa raportissa todetaan, että tukioppilastoiminta on vielä melko irrallaan muusta koulutyöstä. Niinpä koko toiminta lepää vahvasti ohjaajien oman motivaation ja vapaaehtoisuuden varassa.
Kehittämistä koulutyössä nähdään myös siinä, kuinka oppilaat voivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Vaikutusmahdollisuuksien parantamisen uskotaan lisäävän nuorten vastuullisuutta ja sitä kautta myös turvallisuutta.