Keihäänheittäjä Sanni Utriainen on Rio de Janeirossa pari pykälää positiivisemmalla mielellä kuin heinäkuussa Kalevan kisoissa. Oulussa Utriainen puntaroi itku silmässä, kannattaako hänen lähteä lainkaan olympialaisiin.
- Treenit ovat menneet ihan hyvin. Kun menee hyvin suunnitellun harjoitusohjelman mukaan, niin kyllä siinä on ihan mukava olla kyydissä, hän kuvaili.
Isänsä Esa Utriaisen opissa harjoitteleva heittäjä teki kotimaassa ”peruskovaa harjoittelua”. Siihen kuuluivat punttien nostaminen, juokseminen ja heittäminen.
- Pikkaisen löysättiin, kun lensin tänne. Täällä päässä alkoi hiljalleen hikilenkki, ja sitten haettiin puntin kautta eloa lihaksistoon matkustamisen jälkeen.
Utriainen tuli Riossa suoraan kisakylään, eikä käynyt Penedossa valmistavalla leirillä. Hän oppi viime vuoden MM-Pekingin kokemuksista, että kilpailun odottaminen pitkään leirioloissa ei sovi hänelle.
Naisten keihäskarsinta on Rion kisaohjelmassa keskiviikon vastaisena yönä Suomen aikaa. Karsintaraja on 63 metriä, ja Utriaisen onnistumisen kannalta ratkaisevaa on tukijalan pitäminen. Muuten heitto menee läpijuoksuksi.
Viime vuonna Utriainen osoitti, että jos heitto toimii teknisesti oivallisesti ja tukijalka pitää, kuuden sadan gramman keihäs kaartuu kunnon metreille. Utriainen kiskaisi runsas vuosi sitten ennätyksensä 63,03. Se heitto takasi hänelle myös pääsyn Rioon, koska kukaan suomalaisheittäjä ei saavuttanut tänä vuonna olympialaisten tulosrajaa 62 metriä.