Uskonyhteisöt: An­ka­ras­ta us­ko­nyh­tei­sös­tä nuorena eronnut ou­lu­lais­läh­töi­nen nainen muis­tut­taa hen­gel­li­sen vä­ki­val­lan olevan rikos

Kolumni: Kuka keksi laittaa kä­ve­ly­ka­dun pät­käl­le nop­pa­ki­viä? – Ou­lus­sa kyn­ne­tään epä­ta­sai­sia nop­pa­ki­vi­ka­tu­ja vielä pitkään

Luitko jo tämän: Hai­luo­toon suun­ni­tel­ta­vat sillat ja pen­ger­tie ovat to­teu­tu­mas­sa ilman min­kään­lais­ta va­lais­tus­ta

Tu­han­nen maa­lauk­sen visio

Katutaidetiloja hallinnoimaan on paraikaa perusteilla Oulun katutaide ry, joka on tarkoitus muodostaa selkeä yhteistyötaho kaupungin suuntaan.

-
Kuva: Pekka Peura

”Se, mikä ennen tehtiin ja töhrittiin luvatta, on jatkossa mahdollista tehdä suunnitelmallisesti luvan kanssa”, sanoo Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden suunnittelupäällikkö Olli Rantala.

Hän puhuu Oulun katutaiteen prosessimallista, jonka mukaan pitää edetä, jos haluaa tuottaa taidetta esimerkiksi alikulkujen seinille ja muille vastaaville pinnoille.

”Pyrimme värittämään ja kaunistamaan Oulun katualueita, jotta meillä olisi kivoja, kauniita kohteita katsottaviksi. Visiona on tuhannen maalauksen Oulu. Teokset on tarkoitus laittaa myöhemmin myös verkkogalleriaan”, Rantala kertoo.

”Olemme kirjanneet malliin, miten kaupunki auttaa katutaiteen toteutumista tarjoamalla tekijöiden käyttöön muun muassa aitoja ja väliaikaisia liikennemerkkejä.”

Samassa yhteydessä on tarkkaan eritelty taiteen tekijän ja kaupungin vastuut työ- ja liikenneturvallisuusasioita myöten.

Katutaidetiloja hallinnoimaan on paraikaa perusteilla Oulun katutaide ry, joka on tarkoitus muodostaa selkeä yhteistyötaho kaupungin suuntaan.

Pilottihankkeeseen on määritelty kymmenen taiteelle sopivaa katualuetta. Yksittäiset katutaiteilijat ja ryhmät voivat vuokrata pintoja katutaideyhdistyksen kautta väliaikaiseen käyttöön, vaikka puoleksi vuodeksi tai vuodeksi.

Veroeuroja ei käytetä

Kaupunki ei aio käyttää katutaiteeseen veroeuroja. Vuokrarahat ja tarvikkeet jokaisen halukkaan taiteentekijän pitää hankkia apurahojen avulla tai muilla keinoin. Vuokrilla pyöritetään katutaideyhdistyksen perustoimintaa.

”Kun katutaideteos alkaa rapautua, sen päälle voi maalata jotain muuta. Pinnat myös täytetään kokonaisvaltaisesti niin, että samaan paikkaan ei tulisi laitonta ja laillista katutaidealuetta”, sanoo Rantala.

Periaatteessa kaikenlainen taide käy ”hyvän maun ja taiteen rajoissa, kunhan se ei ole siveyttä tai ihmisiä loukkaavaa”.

Tarvittaessa taidemuseo katsoo työt läpi, mutta käytännössä yhdistyksen päätös riittänee.

”Kuntalaiset voivat jatkossa kuvata itsekin ja kertoa uusista kohteista, jotka olisivat myös mobiilisti nähtävissä. Niiden ympärille voi suunnitella vaikka pyöräily- tai ulkoilureitin.”

Muuntamokoppien koristeluun luvat heltiävät niiden omistajan, Oulun Energian kautta, kuten tähänkin asti. Kaupunki auttaa tekijöitä materiaalivalinnoissa.

Katutaide-idean isä on Op-Pohjolassa markkinoinnin suunnittelijana työskentelevä Petteri Parhi, joka tiedusteli kaupungilta, olisiko mahdollista luoda systemaattinen prosessi- ja kumppanuusmalli katutaideyhdistyksen kautta.

Parhi kävi tiistaina esittelemässä yhdistyksen perustamissuunnitelmia Oulun yhdyskuntalautakunnan kokouksessa eikä soraääniä kuulunut.

”Tähän asti katutilojemme ulkonäöstä on päättänyt pieni, säännöistä piittaamaton spraytaiteilijoiden porukka, joka on käynyt suttaamassa seiniä yön pimeydessä. Me pyrimme saamaan homman päivänvaloon ja demokraattiseksi, niin että kuka tahansa kaupunkilainen voi tehdä kaupunkitilaan taidetta”, Parhi selvittää.