Trump ihailee vahvoja joh­ta­jia, eikä vie­rok­su Putinin hal­lin­to­ta­paa – silti kak­si­kol­la ei ole toi­mi­vaa suh­det­ta

Vaikka virkamiehet ja kongressin jäsenet kritisoivat Putinia ja Venäjää, Trump on antanut pääasiassa myönteisiä lausuntoja.

Putin ja Trump ovat tavanneet vain pari kertaa monenkeskisessä yhteydessä
Putin ja Trump ovat tavanneet vain pari kertaa monenkeskisessä yhteydessä
Kuva: MIKHAIL KLIMENTYEV/SPUTNIK/KREML

Vaikka virkamiehet ja kongressin jäsenet kritisoivat Putinia ja Venäjää, Trump on antanut pääasiassa myönteisiä lausuntoja.

Yhdysvaltojen ja Venäjän välit ovat kimurantit, eikä yksinkertainen ole myöskään maiden päämiesten suhde.

– Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla ja Yhdysvaltojen presidentillä Donald Trumpilla ei ole toimivaa suhdetta lainkaan, toteaa vierailijaprofessori Kari Möttölä Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

Putin ja Trump ovat tavanneet vain pari kertaa monenkeskisessä yhteydessä. Tilanne on Möttölän mukaan hyvin poikkeuksellinen ja syyt siihen ovat moninaiset.

Putinilla on mahdollisen tapaamisen suhteen vain voitettavaa, mutta Trump sen sijaan on tiukemmin oman poliittisen eliittinsä puristuksissa.

Trump ei ole kautensa aikana juuri kritisoinut Putinia, vaan päinvastoin puolustanut tätä useaan otteeseen. Sen sijaan kritiikkiä ovat esittäneet yhdysvaltalaiset virkamiehet ja kongressin jäsenet.

– Venäjän politiikka on ainoa ulkopolitiikan alue, jossa Trump ei ole saanut tahtoaan läpi. Kongressi ja muu poliittinen eliitti on vastustanut lähentymistä Venäjään niin kauan kuin tutkimukset Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen vaaleihin, Ukraina-kriisi ja muut aiheet ovat käynnissä.

Trumpin on sanottu arvostavan Putinia, joka on hänen itsensä tavoin autoritäärinen, suuri johtajahahmo. Yhdysvaltain tutkimuksen dosentti Benita Heiskanen Turun yliopistosta sanoo, että isot kiistakysymykset ovat Yhdysvaltojen ja Venäjän välisiä, eivät niinkään Trumpin ja Putinin välisiä.

– Trumpin kanta ei näytä olevan aivan sama kuin Yhdysvalloissa valtavirta-ajattelu, Heiskanen sanoo.

Venäjän kybersota

Venäjän sekaantuminen Yhdysvaltain demokraattiseen vaaliprosessiin on vaikuttanut sekä Trumpin että Yhdysvaltojen Venäjä-suhteeseen. Se on Möttösen mukaan suurin ongelma maiden välisessä suhteessa.

Yhdysvaltojen viranomaistahot ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjä todella pyrki vaikuttamaan vaalitulokseen – lukuun ottamatta presidentti Trumpia.

– On hyvin outoa, miksi Trump ei myönnä, että Venäjä aivan ilmeisesti on puuttunut hyvin arkaluontoisesti Yhdysvaltojen politiikkaan. Toisekseen, hän ei lainkaan arvostele Putinin hallintotapaa, joka muun eliitin silmissä on tärkeä syy suhteiden tilaan, Möttönen sanoo.

Käynnissä on parhaillaan erikoistutkija Robert Muellerin johtama tutkinta, joka selvittää, oliko Trumpin vaalikampanja yhteistyössä venäläistahojen kanssa.

– Jotkut tahot ovat esittäneet näyttöä siitä, että Trumpilla oli vaalien aikaan kiinteistökauppoihin liittyviä bisnessuunnitelmia Venäjälle. Ne olisivat mahdollisesti toteutuneet, mikäli vaalitulos olisi ollut toinen, Benita Heiskanen kertoo.

Venäjän toiminta Krimillä

Maiden välejä on kiristänyt myös Krimin tilanne. G7-ryhmä erotti Venäjän Krimin valtaamisen takia vuonna 2014. Tämän vuoden kesäkuun alussa Trump ilmoitti Kanadassa järjestetyssä G7-kokouksessa haluavansa Venäjän takaisin ryhmään.

Trump perusteli kantaansa sanomalla, että bisneksen pitäisi mennä Venäjälle asetettujen sanktioiden ja poliittisten päätösten edelle.

Yhdysvaltojen iskut Syyriaan

Venäjä on tuominnut Yhdysvaltojen tekemät iskut Syyriaan. Yhdysvallat perusteli tänä keväänä tehtyjä iskuja sillä, että maa vastustaa Syyrian presidentin Bashar al-Assadin ydinaseohjelmaa.

Yhdysvaltojen toiminta Syyriassa on Heiskasen mukaan ollut sekavaa ja epäjohdonmukaista. Trump ilmaisi pitkään, ettei Yhdysvaltojen ei tule sekaantua Syyrian sotaan. Kanta kuitenkin muuttui pian sen jälkeen, kun Syyrian hallinto teki omiin kansalaisiinsa kohdistuneen kemiallisen iskun

– Trump ilmaisi olevansa henkilökohtaisesti järkyttynyt kemiallisen iskun kohteeksi joutuneista lapsista. Julkinen kanta oli se, että Trump vaihtoi mielipidettään tunteisiin vetoavan kuvan perusteella, Heiskanen sanoo.