Tornion- ja Muonionjoella kalastavat ovat taas törmänneet kuolleisiin ja sairaisiin lohiin.
Kalojen ongelmiin ei ole vielä löytynyt selkeää syytä, mutta sen tutkimiseen pitää paneutua.
Tänä kesänä Tornion- ja Muonionjoella lohta kalastavat ovat taas törmänneet kuolleisiin tai sairastuneisiin lohiin. Tilanne on kalastajien mielestä niin huono, että he luonnehtivat kesää katastrofiksi (Kaleva 18.7.).
Joessa on kaloja, jotka käyttäytyvät terveestä lohesta poikkeavalla tavalla. Ne uivat pinnassa laiskasti eivätkä tartu syötteihin. Vaikka lohta on noussut jokeen kohtuullisen paljon, on lohisaalis romahtanut.
Tornionjoen lohikesä alkoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) nousulohiseurannan mukaan varhain ja lupaavasti. Varhaisen alun jälkeen kutuvaelluksen tahti hiipui, eikä nousulohien määrä ole kasvanut samaan tahtiin kuin parhaina vuosina. Viikko sitten Luken julkaiseman tiedon mukaan kaikuluotain on huomannut yli 46 000 lohen ohittaneen Kattilakosken seurantapaikan. Vilkkaimpana päivänä heinäkuun alussa seurantapaikan ohitti yhtä vaille 3 700 lohta.
Kuolleita ja sairaita lohia on löytynyt Tonionjoelta ja sen yläpuolelta Muonionjoelta aikaisempinakin kesinä. Viitteitä Tornionjokeen nousevien lohien huonosta kunnosta on tänä vuonna havaittu jo Perämerellä. Kaloilla on Luken erikoistutkijan Atso Romakkaniemen mukaan ollut verestäviä ihovaurioita vatsan alueella ja vatsapuolen evissä. Ilmoituksia samanlaisista vaurioista on tullut myös etelämpää merialueilta.
Tutkijan mukaan vauriot ovat osittain luonnollisia ja kalastuksen aiheuttamia. Niistä ei kuitenkaan löydy selitystä Tornionjokeen nousevien jokien vaivoille. Kuolleissa kaloissa ei välttämättä ole näkynyt minkäänlaisia ulkoisia vaurioita.
Romakkaniemi arvelee Tornionjokeen nousevien lohien ongelmien alkulähteen olevan jossain merellä. Mahdollisia taudinaiheuttajia on useita, mutta selkeätä syytä ei ole pystytty osoittamaan.
Lohenkalastajat ovat moittineet ennen Evirana tunnetun Ruokaviraston ja ruotsalaisen SVA:n toimintaa kalakuolemien selvittämisessä. Jokivarressa ihmetellään myös sitä, ettei Luke lähetä koepyydystämiään kaloja Ruokavirastolle. Romakkaniemen mukaan Luke on tarjonnut yhteistyötä, mutta siihen ei tartuttu.
Jokivarren asukkaat ja kalastajat epäilevät, että Ruotsin Kaunisvaarassa uudelleen toimintansa aloittanut kaivos ja sen päästöt rajajokeen voisivat olla yhteydessä kalakuolemiin ja kalojen sairauksiin. Romakkaniemi ei pidä sitä todennäköisenä ongelmien syynä.
Vaikka nousulohien määrä Perämereen laskevissa joissa vaihtelee vuosittain, on lohikantojen elpyminen jatkunut jo pitkään. Hyvä kehitys täytyy saada jatkumaan. Tornion- ja Muonionjokeen nousevien lohien ongelmien syiden selvittäminen ei saa kaatua viranomaisten yhteistyön puutteeseen, olivat ne sitten Suomen tai Ruotsin puolella. Lohi ja sen myötä kalastusmatkailu ovat niin arvokas asia, että tutkimiseen pitää löytää riittävästi rahaa. On myös pidettävä huoli, ettei lohta kalakantoja uhrata kaivoshankkeille, ei nykyisille tai tuleville. Kaivosten ikäviä ympäristövaikutuksia on jo riittävästi nähty.