Maa- ja metsätalousministeriö tiedottaa, että yhdeksi syyksi Tornionjoen lohien sairastumiseen epäillään tiamiinin eli B1-vitamiinin puutosta.
Luonnonvarakeskuksen mukaantiamiinin puutos aiheuttaa Itämeren lohissa lisääntymishäiriöitä. Emolohissa se aiheuttaa voimattomuutta ja tasapainohäiriöitä. Poikaset puutostila voi jopa tappaa.
Puutostilaa aiheuttaa lohen rasvainen ruokavalio. Lohen ravinnosta varsinkin Itämeren kilohailit ovat rasvaisia kaloja ja niissä on vähiten tiamiinia.
Kuolleilla ja elävillä passiivisilla lohilla on ollut vesihometartunta näkyvänä sairautena ja kuolinsyynä aikaisempina kesinä. Vesihome tarttuu herkästi kalan kohtiin, joissa iho on rikki tai siinä on haavaumia. Vesihome on yleistynyt viime vuosina myös kalanviljelyssä.
Ruokavirasto ei suosittele sairaita lohia syötäviksi, vaikka ne olisivat kalastettu vedestä elävinä.
Kuolleina löydettyjä tai yltä päältä vesihomeen peitossa olevia lohia ei voi käyttää elintarvikkeena, sillä niiden elimistössä voi olla ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita tai bakteerimyrkkyjä.
Kalojen taudit eivät tartu ihmisiin, joten kaloja voi käsitellä. Pitkälle pilaantuneita raatoja käsitellessä on käytettävä käsineitä tai jotakin välinettä.
Jos kala on normaalissa kalastuksessa saatu, eikä siinä ole pahoja vesihomekasvustoja tai laajaa ihotulehdusta, sen voi syödä.
Tornionjoen lohien sairastumisen aiheuttajaksi on epäilty myös ympäristömyrkkyjä, mutta Ruokaviraston mukaan selviä viitteitä tästä ei ole kuitenkaan saatu.
Viranomaiset tekevät yhteistyötä
Ministeriön mukaan viranomaiset ovat aloittaneet yhteistyön Tornionjoen lohien sairastumisen syyn selvittämiseksi.
Luke on toimittanut kahdeksan elävää oireilevaa kalaa Ruokaviraston Oulun laboratorioon.
Oulun laboratoriossa otetaan näytteitä ja sairastuneita kaloja tutkitaan. Ruokavirasto tekee myös yhteistyötä Ruotsin eläinlääketieteen laitoksen (Statens veterinärmedicinska anstalt, SVA) kanssa.
Luonnonvarakeskus seuraa sairauden vaikutuksia lohikannan tilaan.
Jokivarren kalastajat keräävät Lukelle saalislohistaan suomunäytteitä. Näitä tietoja vertaillaan sairaista ja kuolleista lohista saatuihin tietoihin. Siten nähdään, että iskeekö sairaus tiettyyn osaan lohipopulaatiota.
Luke seuraa myös jatkuvasti lohen poikastuotantoa vesistön eri osissa, jotta lohisairauden mahdolliset vaikutukset lisääntymiseen ilmenevät mahdollisimman nopeasti.
Lapin ely-keskus seuraa veden laatua Tornionjoella.
Lohien sairastuminen ja kuoleminen kesällä ovat eri asia kuin niiden kuoleminen myöhään syksyllä ja talvella, koska silloin osa kuteneista lohista kuolee kuukausien syömättömyyden ja kudun aiheuttaman rasituksen johdosta.
Ensimmäiset sairaat lohet havaittiin Tornionjoessa jo kesäkuussa. Ensimmäiset kalastajien lohet toimitettiin Ruokavirastoon näytetarkoitukseen 17. heinäkuuta.
Ruokavirasto ottaa edelleen vastaan kalastajien näytteitä. Näytekalojen tulee olla tuoreita ja kylmäsäilytyksessä, mutta niiden ei tarvitse olla eläviä. Tarkat ohjeet näytteiden toimittamiseen ovat Ruokaviraston sivuilla.
Juttua päivitetty kello 13.04 ja 13.49.