Valkosipulia on käytetty tuhansia vuosia paitsi mausteena myös rohtona lukuisiin tauteihin ja vaivoihin. Keskiajalla sen uskottiin ehkäisevän ruttoa, ja ensimmäisen maailmansodan aikana lääkärit käyttivät sitä tulehtuneiden haavojen hoitoon ja kuolioiden ehkäisyyn.
Usko valkosipulin parantavaan voimaan on säilynyt lujana. Sen uskotaan muun muassa hillitsevän verisuonten kalkkeutumista, diabetesta, dementiaa ja jopa estävän pahanlaatuisten kasvainten kasvua. Yleisen uskomuksen mukaan valkosipuli ehkäisee myös flunssaa.
Tarua vai totta?
Valkosipulin lääkkeellisistä ominaisuuksista on maailmalla julkaistu tutkimuksia pilvin pimein, mutta vain yksi niistä läpäisee tiukan tieteellisen seulan.
Brittitutkijat julkaisivat vuonna 2001 tulokset kaksoissokkotutkimuksesta, johon osallistui 146 vapaaehtoista aikuista.
Koehenkilöt jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joita seurattiin yli 12 viikon ajan talven pahimpaan flunssa-aikaan eli marraskuulta helmikuulle.
Toisen ryhmän jäsenet saivat kerran päivässä valkosipulikapselin, jossa oli 180 milligrammaa valkosipulin vaikuttavaa ainetta, allisiinia. Se on antibioottinen yhdiste, jota on valkosipulissa noin parin prosentin verran.
Toisessa ryhmässä nielaistiin joka päivä plasebokapseli, joka näytti aidolta, mutta jossa ei ollut lainkaan allisiinia.
Tulokset olivat vakuuttavia. Valkosipuliryhmässä todettiin tutkimusaikana 24 flunssatapausta, mutta plaseboryhmässä peräti 65. Sairauspäiviä kertyi valkosipuliryhmälle yhteensä 111 ja kontrolliryhmälle 366.
Flunssan kesto oli molemmissa ryhmissä suurin piirtein sama, neljästä viiteen vuorokautta.
Valkosipuliryhmässä todettiin sivuvaikutuksina pahoinvointia ja iho-oireita.
Monet pitivät sivuvaikutuksena myös voimakasta hajua. Irvileuat saivat tästä naurun aihetta: heidän mielestään valkosipuliryhmässä sairastettiin vähemmän flunssaa, koska löyhkä karkotti kanssaihmiset ja vähensi ryhmän altistumista viruksille.
Huolellisesti toteutettu tutkimus ei kuitenkaan riittänyt vakuuttamaan kriittistä tiedeyhteisöä. Vuonna 2009 julkaistussa Cochrane-katsauksessa todetaan, että vaikka tutkimuksessa on saatu hyvää tieteellistä näyttöä valkosipulin vaikutuksista flunssaan, se ei vielä riitä.
Vuokko Pentzin
