Oulun käräjäoikeudessa perjantaina käsitellyn vaarallisuusarvion mukaan Toppilassa maaliskuussa tapahtuneesta surmasta syytettyä miestä on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle ja terveydelle.
Lisäksi hänen todettiin olleen surman tekohetkellä syyntakeinen.
Tiedot selviävät miehelle tehdyistä mielentilatutkimuksesta ja vaarallisuusarviosta.
Syyntakeisuuttaan mies ei itsekään kiistänyt perjantaina aamulla Oulun käräjäoikeuden istunnossa, jossa kuultiin myös syyttäjän ja vastaajan loppulausunnot.
Käräjäoikeus antaa jutussa tuomionsa tammikuun alkupuolella. Syytetty passitettiin odottamaan tuomiota Kuopion vankilaan.
Syyttäjä vaatii miehelle elinkautista murhasta. Hänen mukaansa mies surmasi uhrinsa lyömällä häntä noin 40 kertaa veitsellä.
Mies myöntää aiheuttaneensa uhrin kuoleman, mutta hänen mukaansa kyseessä ei ollut murha.
Oikeus perusteli vaatimusta vaarallisuusarviosta sillä, että miehen todettiin syyllistyneen kahteen teräaseella tehtyyn väkivallantekoon lyhyen ajan sisällä. Todistajat myös kertoivat syytetyn olevan aggressiivinen henkilö, joka on itsekin jossain vaiheessa sanonut, ettei kykene hillitsemään itseään.
Syytetty ei vastustanut mielentilan tutkimista, mutta vastusti sen sijaan vaarallisuusarvion tekemistä.
Oikeus: Syytetyn vammat lieviä
Käräjäoikeus on antanut jutussa välituomion jo kuluvan vuoden kesäkuun lopussa. Siinä oikeus totesi vuonna 1984 syntyneen syytetyn surmanneen uhrinsa noin 40 veitseniskulla tämän vuoden maaliskuussa. Rikosnimikkeisiin ei vielä tuolloin otettu kantaa.
Syytetyn mukaan kyse oli puolustautumistilanteessa hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta, joka on lisäksi tapahtunut nopeasti kiihtymystilassa. Puolustuksen mielestä henkirikokseen ei liity sellaisia erityisiä raakoja ja julmia piirteitä, että sitä voitaisiin pitää murhana.
Oikeus ei pitänyt välituomiossaan selitystä hätävarjelusta uskottavana, sillä uhrilla todettiin toisessa kädessä useita torjuntavammoja. Uhrin keskivartalossa oli lisäksi pistohaavoja, jotka olivat syntyneet pystyasennossa ja ylävartalossa vammoja jotka on aiheutettu uhrin jo maatessa maassa.
Oikeus totesi myös, etteivät syytetyn hyvin lievät vammat ja siisti olemus tapahtuneen jälkeen viittaa siihen, että miehet olisivat painineet asunnossa pitkään ja syytetty olisi joutunut hätävarjeluna puolustamaan itseään.
Oikeus kiinnitti huomiota siihenkin, että uhri oli selvästi isompi ja rotevampi kuin syytetty.
Oikeus: Veitsi oli syytetyn oma
Tapahtumat saivat alkunsa Toppilassa uhrin asunnolla maaliskuun loppupuolen tiistaipäivän iltana kello 21.30 jälkeen, kun syytetty ja uhri olivat jääneet juomaan itsetehtyä viiniä muiden asunnossa vierailleiden lähdettyä.
Kaksikon välille kehkeytyi syystä tai toisesta riitaa. Syytetyn mukaan hänen tehdessään lähtöä asunnon isäntä oli muuttunut aggressiiviseksi ja muun muassa osoittanut häntä aseella ja lyönyt häntä sen perällä päähän.
Tätä oikeus piti hyvin mahdollisena, mutta totesi että uhrilla oli ollut kädessään kuulapistooli, jonka syytetty oli itse hänelle lahjoittanut. Siksi hänen täytyi käräjäoikeuden mielestä tietää, ettei kyse ole aidosta tuliaseesta.
Syytetyn mukaan miehet ajautuivat aseella lyömisen jälkeen painiin, ja kamppailun tuoksinassa syytetty oli tarttunut asunnossa olleeseen veitseen ja lyönyt sillä uhria kohtalokkain seurauksin.
Käräjäoikeuden mukaan veitsi oli kuitenkin syytetyn oma ja hän oli kantanut sitä mukanaan tekoiltana.
KRP teki lisätutkintaa
Syytetyn puolustus puuttui tähän perjantaina käräjäsalissa vedoten välituomion jälkeen suoritettuun KRP:n lisätutkintaan veitsestä.
Tutkimuksissa sen kahvasta oli löytynyt myös uhrin kosketuksesta peräisin olevaa dna:ta sekaisin syytetyn miehen dna:n kanssa.
Tällä perusteella syytettyä avustanut asianajaja Katri Mäkinen totesi, että veitsi ei ole syytetyn eikä hän ole tuonut sitä mukanaan, vaan se on uhrin keittiön varustusta.
Syyttäjä kuittasi tämän toteamalla, että kosketus on hyvin todennäköisesti tapahtunut kamppailun tuoksinassa.
Mies jätti uhrin teon jälkeen asuntoon ja meni lähellä asuvan naisystävänsä luo. Siellä syntyneen riidan jälkeen poliisi haki miehen putkaan, mutta päästi hänet seuraavana päivänä pois, koska henkirikos ei vielä ollut paljastunut. Pari päivää myöhemmin mies meni äitinsä kyyditsemänä Haukiputaan poliisiasemalle ja kertoi itse veriteosta.
Uhri ja murhasta syytetty mies tunsivat toisensa vuosien takaa. He olivat tutustuneet vankilassa molempien istuessa tuomioita.
Syyttäjä vaatii elinkautista
Loppulausunnossaan kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen totesi, että henkirikoksessa ei ole mitään syyllisyyttä lieventäviä seikkoja, vaan kyse on ollut kokonaisuutena poikkeuksellisen törkeästä ja julmasta teosta eli murhasta.
Jos oikeus päätyy pitämään tekoa murhan sijaan tappona, syyttäjä vaatii että se on suoritettava kokonaan vankilassa eli niin sanottuna pyttytuomiona, koska syytetty on vaarallinen ja syyllistynyt jo aiemmin henkirikokseen ja väkivaltarikoksiin.
Puolustus korosti loppulausunnossaan, ettei surmaamisessa ollut harkintaa tai suunnitelmallisuutta, vaan kyse oli nopeasta tilanteesta ja surma tapahtui kiihtymystilassa. Puolustus toisti, että syytetty ei ollut kantanut veistä mukanaan ja että uhri oli aloittanut aggressiivisen käyttäytymisen.
Jutun käsittelyn aikana surman motiiviksi on väläytetty mustasukkaisuutta, mutta tämän syytetty kiistää.
Surmansa saaneen miehen omaiset vaativat syytetyltä myös erilaisia korvauksia yhteensä joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Mies kiistää osan vaatimuksista.
Aiemmin antamassaan välituomiossa käräjäoikeus on todennut murhasta syytetyn miehen syylliseksi myös toisen miehen törkeään pahoinpitelyyn. Rikos tapahtui Oulussa tammikuussa 2017. Myös tässä teossa mies oli käyttänyt veistä. Syyttäjä vaatii hänelle tuomiota törkeästä pahoinpitelystä.
22.12. kello 12.19: Uutista täydennetty tiedoilla perjantain istunnosta käräjäoikeudessa.
Kello 14.11 tarkennettu jutun otsikkoa ja tekstin alun vaarallisuusarviota käsittelevää kohtaa.