Lukeminen kannattaa aina. Niin sanotaan, ja kyllä se taas todeksi osoittautui!
Luin nimittäin Hesarin mielipidekirjoituksen "Asunnon hinnasta vain kolmasosa on rakennuskustannuksia".
Asuntojen reaaliset hinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla 70 prosenttia 20 vuodessa. Muissa kasvukeskuksissa vähemmän, mutta silti kymmeniä prosentteja.
Rakennusinsinöörien liitto RIL:n johtokaksikon perusväite Hesarissa oli, että asunnon hinta jakaantuu karkeasti kolmeen yhtä suureen kolmannekseen: tonttiin, rakentamiseen ja veroihin.
Tämän päälle tulee rakentajan voitto, joka on arviolta keskimäärin viitisen prosenttia.
Tieto lisää tuskaa. Päteekö se myös RIL:n kirjoitukseen?
Ehkä, sillä tontti- ja rakentamiskustannukset sekä verot määräytyvät aivan muualla kuin RIL:n konttorilla. Harvassa ovat muutkin, jotka voivat vaikuttaa.
RIL:n puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kirjoittivat kuitenkin, että asuntojen hintoihin voi vaikuttaa digitalisaatiolla.
Palkat ja verot eivät jousta, mutta digitalisaatio voi keventää kolmatta isoa osaa, tonttikustannuksia: tehokas ja laadukas kaavoitus vaikuttaa paitsi hintaan, myös asuntojen saatavuuteen.
Kohonneet tonttikustannukset vaikuttavat Oulussakin.
Kallistuminen liittyy usein tonttirahastoihin: rakentajan ja ostajan väliin tulleeseen kolmanteen osapuoleen.
Asunnon ostajalle kuvio tarjoaa vain huonoja, pahimmillaan lähes yllätyksenä tulevia vaihtoehtoja: Maksat ikuisesti korkeaa, indeksiin sidottua tonttivastiketta. Tai lunastat suoraan/taloyhtiösi kautta tonttiosuutesi kymmenillä tuhansilla, usein yli tonnilla per huoneistosi neliö.
Jos tällainen, sinänsä laillinen tonttikustannus näkyisi ostajalle selvinä euroina jo ostohetkellä, asuntojen hintakehitys hidastuisi, koska kysyntä vähenisi. So simple!
Näkyvä tonttikustannus olisi jarru, joka vaikuttaisi hintoihin digitalisaationkin tuomia etuja varmemmin.