Kovan päivän ilta-torniolaisittain 3.7. Tornion Umpitunnelissa. Tonicsin lisäksi mukana myös tämän päivän suosikit CMX ja Zacharius Carls Group.
Tonics oli ensimmäinen levyttämään päässyt pohjoissuomalainen popyhtye. Keväällä 1968 se äänitti singlen Hei Herra Hetkinen/Päätäni särkee. Kuitenkin parhaiten yhtye muistetaan hienosta stemmalaulustaan.
"Meidän taika oli siinä, että laulajien luontaiset äänet täydensivät hyvin toisiaan. Oli helppo rakentaa stemmoja", kertoo yhtyeen perustaja Sture Holmberg.
Nyt vuosikymmenten tauon jälkeen Tonics palaa esiintymislavalle kotikaupungissaan Torniossa, ainakin kerran. Avainsana on nostalgia ja luvassa on matka melodisen popin maailmaan eli läpileikkaus yhtyeen ohjelmistosta 1960-luvulta 1970-luvun alkupuoliskolle.
Tonicsin juuret ovat 1960-luvun alun Haaparannalla. Aluksi sen ainoa suomalaisjäsen oli laulaja Jukka Voutilainen, mutta Tonicsin sulauduttua torniolaiseen Falconsiin, suomalaisetkin ottivat sen enemmän omakseen.
Yhtyeen kultaiset vuodet osuivat 1960-luvun lopulle, jolloin se rankattiin parhaaksi popyhtyeeksi niin Pohjois-Ruotsissa kuin Pohjois-Suomessakin. Etelässäkin poikien taidot huomattiin ja laulaja Ankin toimesta yhtye pääsi esiintymään Helsingin ykkösklubille Natsalle, televisioon ja levytysstudioon.
"Levytysprosessi oli hätäinen, mutta enemmän mieltä nostatti esiintyminen Natsalla Topmostin kanssa. Sen jälkeen ei ollut paikkaa, jota olisi tarvinnut jännittää", myöntää laulaja Esko Kirjavainen.
Vaikka Hei Herra Hetkinen -sinkku olikin suomeksi, Tonicsin ohjelmisto oli englanninkielistä. Monen aikalaisen mieleen on varmasti syöpynyt keikka Pohjois-Suomen ensimmäisiltä rockfestivaaleilta Iin Operaatio Villikissasta 1971, jossa Tonics oli pääesiintyjänä. Tuolloin poppoo oli parhaimmillaan. Yhtye esiintyi myös ensimmäisessä Kuusrockissa ja viimeisen keikkansa se teki vuonna 1974.
Uudelleen Tonics nousi ihmisten mieliin viime vuonna, kun julkaistiin Tornion kevyen musiikin historiasta kertova kirja. Eri puolella Suomea asuvat entiset soittokaverit alkoivat pitää yhteyttä keskenään.
"Aluksi paluuajatus tuntui utopistiselta. Ei tiennyt, olivatko ukot ripustaneet kanteleet pajuihin ikiajoiksi, mutta yllättävän yksimielisesti porukka alkoi kokoontua asian ympärille", Kirjavainen ihmettelee.
Nyt palapeliä on koottu puolisen vuotta. Yhdessä Tonics on päässyt harjoittelemaan vasta juhannuksen jälkeen, joten ohjelmisto ei ole kovin laaja. Isommalla porukalla on kokoonnuttu vain kerran toukokuussa.
"Silloin laulu helähti melkein kuin vanhoina aikoina. Oikein hymyilytti. Minusta Eskon ja Jukan ääni ei ollut muuttunut yhtään, mutta minun falsetti ei ole enää niin korkea kuin ennen", tunnustaa Holmberg.
Heinäkuun alun comeback-keikalla vuoden 1971 Tonicsista ovat mukana Sturen ja Eskon lisäksi kitaristi Hannu Unnbom, rumpali Reijo Heikkala ja urkuri Ossi Teräs. Alkuperäisestä ryhmästä nähdään Jukka "Lauran isä" Voutilainen ja uutena jäsenenä bassoa soittaa Matti Saari, joka muistetaan parhaiten Battaglian riveistä.
Arto Junttila