Millainen on kirkon tulevaisuus Oulussa?
Siinä kysymys, johon Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä etsii nyt vastausta.
– Uutta strategiaa on tehty ryminällä, yhtymäjohtaja Pekka Asikainen sanoo tyytyväisenä.
Strategian tarkoituksena on vastata haasteeseen: toimintaympäristön eli hengellisyyden muutokseen.
Kirkon mielikuva on isosta muutoksesta huolimatta hyvä.
Vain kolme prosenttia oululaisista suhtautuu kirkkoon kielteisesti, Asikainen tiivistää Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen tulokset.
Mutta ei niin hyvää, ettei huonoakin:
Kastettujen suhteellinen osuus syntyneistä laskee koko ajan. Sama pudotus koskee kirkollisia vihkimisiä.
– Kirkollisesti siunataan kuitenkin lähes kaikki vainajat. Ehkäpä kirkosta saa kuitenkin lohtua ja toivoa.
Asikaisen johtopäätös hieman ristiriitaisesta tilanteesta on selvä: kirkon on otettava tosissaan sisään päin käpertyminen ja oltava mukana elämän kaikissa kohtaamisissa, ilossa ja surussa.
Vahvuus diakoniassa
Uudessa strategiassa on viisi kulmakiveä.
Toimintaympäristön muutoksen lisäksi se huomioi:
Ekologisen kestävyyskriisin (3 000 hehtaaria metsää toimii hiilinieluna).
Polarisaation voimistumisen (huono-osaisia autetaan diakoniatyön uusillakin keinoilla, esimerkiksi hävikkiruoan jakamisella).
Tyelämän muutoksen (ihmisten lisääntyvä vapaa-aika ja mielekkään vapaaehtoistoiminnan tarjoaminen seurakuntien toiminnassa). )Teknologisen nopean kehityksen (esimerkiksi kastetilaisuuden voi välittää netin kautta vaikka sukulaisille Kanadaan).
Asikaisen mielestä kirkko on vahvoilla polarisaatiokehityksen eli hyvä- ja huono-osaisiin jakautumisen torjumisessa, onhan diakoniatyö tuttua.
– Tavoitteenamme on olla Pohjois-Suomen merkittävin hyväntekijä 2026.
Asikainen mielestä "juurettomuus summaa kaikki kirkon haasteet".
Jos pitää kärjistää, kirkon vastaus näyttää löytyvän kolmesta sanasta: toivosta, diakoniasta ja kohtaamisista.
Eettistä sijoittamista
Osana uutta strategiaa seurakuntayhtymän sijoitusohjeet on päivitetty eettisen ja maltillisen sijoittamisen periaatteiden mukaisiksi.
– Kolme pankkia tai pankkiiriliikettä saivat hoidettavakseen 27 miljoonan euron osake- ja rahastosijoituksemme, Asikainen kertoo.
Rakennukset ja metsätkin huomioiden seurakuntayhtymän omaisuus on taseen mukaan 134 miljoonaa.
Kirkon jäseniä on 72 prosenttia oululaisista eli noin 150 000, joten jäsentä kohti omaisuuttaa on lähes tuhat euroa.
Osasta kiinteistöjä ollaan luopumassa.
Esimerkiksi huonokuntoisen Heinätorin seurakuntatalon tilalle halutaan kehittää kiinteistöhanke yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.
– Kirkot ovat hyvässä kunnossa, Asikainen huomauttaa
"ISO POMMI" JOHDATTI KIRKKOON
Sen piti olla tavallinen koulupäivä.
Pekka Asikainen oli Kastellin lukion ekaluokalla ja lähdössä kotoaan Kastellista kouluun.
Asikaisen isä oli sairas ja pyysi poikaansa tuomaan kuumemittarin.
Kun Asikainen palasi koulusta kotiin, isä oli jo menehtynyt.
Äkillinen kuolema oli kova koettelemus, tietenkin.
– Iso pommi elämässäni.
Asikainen huomioi kuitenkin, kuinka tuttu pappi osasi lohduttaa perhettä ja kuinka hän hoiti siunaustilaisuuden.
– Se oli merkittävä signaali ja ohjasi minut kirkon hommiin.
Asikainen opiskeli teologian maisteriksi ja väitteli myöhemmin filosofian tohtoriksi.
– Väitöskirjassa pääsin yhdistämään minulle tärkeät asiat: kirkon, johtamisen ja koulutuksen.
Työura kuljetti hiippakuntasihteeriksi ja tuomiokapitulin notaariksi Oulun hiippakunnassa, Kirkkohallituksen apulaisjohtajaksi, Pudasjärven seurakunnan vt. kirkkoherraksi ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön diakoniajohtajaksi.
Etenkin tuomiokapitulin notaarin tehtäviä hän pitää hyvin opettavina.
Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän yhtymäjohtajaksi Asikainen valittiin 47-vuotiaana vajaa vuosi sitten.
Tolkuton työ mökillä
Asikainen asuu perheineen Kiimingissä.
Kotitalo Kastellissa "meni siskolle ja hyvä niin".
– Lapsuuden Kastelli oli yhteisöllinen, kylä kaupungissa.
Asikainen muistelee lämmöllä etenkin isoäitiään, joka asui samassa pihapiirissä.
– Värikäs persoona, hän naurahtaa.
Asikaisilla on Oulujärvellä vapaa-ajanviettopaikka Oulujärvellä, lähellä hänen lapsuutensa kesämaisemia.
– Inspiroidun siellä.
Hytillinen, vuoden 1986 Bella 660 vie vesille ja Asikainen tykkää liikkua myös luonnossa.
– Minulla on personal trainer: keskikokoinen valkoinen villakoira Kris. Ennätyslenkkimme on 26 kilometriä.
Haaveena on alkaa kalastaa: laskea lokakuussa siikaverkot aivan rantaan.
Mutta on mökillä muutakin tekemistä, Asikainen kertoo:
Kiimingin tontilta kaadettiin puita, jotka sahattiin pelkkahirsiksi ja salvettiin.
7 x 3,5 metrin rantasaunan rakentaminen on osoittautunut "tolkuttomaksi työksi".
Nyt urakka on kuitenkin loppusuoralla, listoitusta vaille valmis.
– Rakennuslupakin loppuu ensi kesäkuun lopussa.
NIINISTÖN SÄÄTIÖN ASIAMIEHENÄ
Pekka Asikainen toimi valtakunnallisen Tukikummit-säätiön asiamiehenä 2013–2019.
Säätiö ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Keräystilille tulevat varat menevät lyhentämättöminä perille. Asiamieskään ei saa palkkaa.
Säätiön perusti nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja on Harry Harkimo ja varapuheenjohtaja Björn Wahlroos.
Niinistö toimii kunniapuheenjohtajana.