Tuloksekas tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K-toiminta) perustuu vahvaan osaamiseen. Suomen tavoite kasvattaa T&K-menojen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta (BKT) vaatii merkittävää T&K-henkilöstön lisäämistä ja osaamis- ja koulutustason nostoa.
Tohtoreiden määrä yritysten T&K-työntekijöistä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tutkijakoulutettujen osuus on merkittävä esimerkiksi nuorissa, tuotettaan kehittävissä start-up -yrityksissä, jotka investoivat T&K-toimintaan ja joilla on olennainen rooli tuottavuuden ja työllisyyden kasvussa.
Silti tohtorien osuus T&K-työntekijöistä on edelleen vain 7 prosenttia. Suomi jää jälkeen kansainvälisestä tasosta. Tämä näkyy myös kilpailukyvyssämme.
Suomen hallituksen investointi tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseen on herättänyt laajaa ja kriittistäkin keskustelua. Yliopistot ovat sitoutuneet siihen, että tohtoripilotin tavoitteet saavutetaan. Tohtorien määrä tulee kasvamaan. Yliopistot uudistavat tohtorikoulutusta.
Työtä ohjaa yliopistojen kesällä julkaisemat yhteiset suositukset tutkijakoulutuksen uudistamiseksi. Tavoitteena on lisätä tutkijakoulutuksen vetovoimaa ja joustavia polkuja koulutukseen, vahvistaa työelämärelevanssia ja työllistymismahdollisuuksia kaikilla sektoreilla sekä nopeuttaa valmistumista.
Suosituksilla luodaan aitoa yhteistyön kulttuuria. Yliopistojen ja työnantajien yhteistyö varmistaa, että tohtorikoulutetuilla on laajat uranäkymät, mikä vahvistaa tutkitun tiedon ja osaamisen siirtymistä yhteiskuntaan.
Jo nyt väitöskirjatutkimusta tehdään usein yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa elinkeinoelämää palvelevissa tutkimusaiheissa. Yhteistyötä tehdään monipuolisesti myös teollisuuden tohtoriohjelmissa sekä yritysten apurahaohjelmien, yhteisohjauksen, uramentoroinnin ja sektoreiden välisten liikkuvuusjaksojen muodossa. Vuosi valmistumisen jälkeen lähes 90 prosenttia tohtoreista on työllisiä. Matala työttömyysaste kertoo tohtoreiden osaamisen vastaavan työelämän vaatimuksia.
Suomessa tohtorintutkinnon myöntää aina yliopisto. Yliopistoilla on akateeminen ja tutkimuksellinen kapasiteetti, asiantuntemus ja resurssit ylläpitää tohtorintutkintojen korkeaa laatua ja kansainvälistä arvostusta. Tohtorit hallitsevat syvällisesti oman tieteenalansa ja laajat työelämätaidot. Yhteisillä standardeilla varmistetaan, että tohtorintutkinnon suorittaneet ovat päteviä ja arvostettuja asiantuntijoita kansallisesti ja kansainvälisesti.
Tutkijakoulutuksella on keskeinen tehtävä uuden tiedon ja innovaatioiden sekä tutkittuun tietoon pohjaavan yhteiskunnan rakentajana, kaikilla sektoreilla ja aloilla.
Laajapohjaisella yhteistyöllä varmistamme, että Suomi saavuttaa TKI-tavoitteensa ja että tohtoreista tulee entistä monipuolisempia osaajia, jotka edistävät tieteen, yhteiskunnan ja talouden kehitystä.
Jari Hämäläinen
vararehtori, LUT-yliopisto
Annu Perttunen
tutkijakoulun johtaja, Oulun yliopisto
Kirjoittajat ovat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry:n tutkijakoulutuksen kehittämistyöryhmän ja ohjausryhmän puheenjohtajat.