"Lähdin ylioptimistisesta talouden kasvusta", Kempeleen kunnanjohtaja Kari Ahokas tunnustaa lukiessaan Kalevaan kymmenen vuotta sitten tehtyä juttua, jossa häntä pyydettiin ennustamaan tulevia aikoja. "Mutta hei! Näin uhkana, että maailmanlaajuinen talouslama saattaa iskeä. Positiivinen negatiivinen tulos", hän kuitenkin ilahtuu.
Totta. Ahokas ennusti laman uhkan nappiin. Muutenkin kokenut kunnanjohtaja osui numeroennusteissaan oikeaan. Hän oli tässä osuudessa nelihenkisen raadin paras.
Raadin toinen jäsen kansanedustaja Martti Korhonen (vas.), silloinen alue- ja kuntaministeri, päivittelee nyt: "Negatiivinen kehitys yllätti pahanpäiväisesti."
Ahokkaan ja Korhosen lisäksi ennustajiksi pyydettiin kymmenen vuotta sitten työtön kirvesmies Eero Niemelä ja maaherra Eino Siuruainen.
Pahiten raadillameni pieleen ennuste, joka koski työttömyyttä.
Pisteet kerää tässä Kari Ahokas, ilman niitä jää koko muu raati. Pessimisti Eero Niemelä arvioi työttömyyden jopa kasvavan silloisista huimista luvuista eli 16,4 prosentista. Optimisti Martti Korhonen ennusti työttömyyden kehittymisen melkein yhtä väärin kuin Niemelä, mutta päinvastaiseen suuntaan.
Ahokkaan pisteet romisevat alaspäin, kun otetaan huomioon, mitä hän puhui: "Suomi kieriskelee kohtapuolin rahassa", Kempeleen kunnanjohtaja julisti. "Jalkamme ovat vasta tietoteknologian oven välissä. Kunhan pääsemme eteiseen, mahdollisuutemme ovat rajattomat. Pieni Suomi voi olla jopa maailman rikkain maa."
Ei tainnut oikein osua?
"Ei tämä ollut pelkästään päässäni syntynyt ajatus. Suomea oltiin rankkaamassa monessa kansainvälisessä julkaisussa kärkeen", Ahokas selittää nyt.
Ahokkaan puolustukseksi täytyy muistaa, että vuosituhannen vaihteessa tuotannon ja suunnittelun räjähdysmäinen siirtyminen halpatuotantomaihin oli vasta alkamassa. Kovimman Nokia-buumin aikaan Ahokas ei ollut mielipiteensä kanssa yksin.
"Taisi olla vuonna 1998, kun katselin nostokurkien määriä Shanghaissa. Näki, että kasvun eväät olivat olemassa. Mutta kukaan ei vielä silloin arvannut kehitystä", Martti Korhonen muistelee viitteitä, joita Kiinan noususta kymmenen vuotta sitten oli.
Maakunnan työttömyysprosentti ylsi vuonna 1999 huikeaan 15,5:een. Työttömyys aleni vuoden 1994 huipun (21,3 prosenttia) jälkeen hitaasti ja tasaisesti vuoden 2008 marraskuuhun saakka. Siitä lähtien luvut ovat nousseet aina edellisen vuoden lukemia korkeammiksi.
Vaikka lama ei olisi nyt iskenyt, raadin optimistit Korhonen ja Siuruainen olisivat olleet ennustuksissaan pahasti hakoteillä. Otetaan heiltä lisää pisteitä pois.
Ahokas pohti, että yritykset taistelevat hyvästä työvoimasta ja ottavat entistä enemmän huomioon ihmisen henkilökohtaiset tarpeet, jotta ihmiset pysyvät työpaikoissaan.
Mitä Ahokas sanoo nyt?
"Tuntuu siltä, etteivät yritykset nyt aina välttämättä pidä kiinni työvoimastaan", hän myöntää.
"Valtio ja valtio-omisteiset yhtiöt ovat suurimpia irtisanojia", Martti Korhonen säestää vieressä.
"Kun osakeyhtiöiden perään tuli tuli raa'an kapitalismin merkki oyj, ihmisellä ei ole enää sen jälkeen ollut mitään merkitystä. Pelkään, että kuntien ulkoistaessa lakisääteisiä palveluja yritysmaailma pääsee kunnolla mellastamaan. Yritykset lyöttäytyvät yhteen. Sitten tulee joku isä Camillo, joka ostaa koko kuvion", Ahokas varoittelee.
Jäikö Oulun seutu lepäämään laakereillaan?
"Kaikki energia meni 1990-luvun nousun rakentamiseen. Silloin ei vielä kukaan tajunnut, että kohta pitää keksiä jotain muuta. Jos joku väittää nyt toisin, kysyn, miksei hän esittänyt sitä silloin", Martti Korhonen selittää.
"Vuonna 2003 tehtiin Oulun kvanttihyppy Oulu 2006, jossa oli suurenmoisia tulevaisuudenarvioita. Jossain vaiheessa tuli kuitenkin ryppy rakkauteen. Tuli paineita: tyhmät, liittykää yhteen. Tarjoilutekniikka oli ala-arvoista", Ahokas innostuu.
Tekikö Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen virheen esittäessään Kalevan haastattelussa syyskuussa 2005 suur-Oulua?
"Ei. Ei tämä ole kenenkään yksittäisen ihmisen virhe", Ahokas vakuuttaa. "Koko maassa lähdettiin suoraviivaisesti siitä, että kunnat yhteen. Ei siitä, että palvelujen rakenteita kehitettäisiin."
Korhonen ennusti, että Pohjois-Pohjanmaalta löytyy vuonna 2010 enää 30 kuntaa. Ahokas uskoi niitä jäävän 35. Oikea vastaus on 34. Pinnat siis Ahokkaalle, ja myös Siuruaiselle, lähes nappiin menneestä ennustuksesta. Korhonen jää edelleen pisteittä, samoin Niemelä.
Toinen nappiin ennustanut, maaherra Eino Siuruainen, löysi selvät sävelet kuntaliitoksille. "Nykyinen, vanhentunut kuntarakenne perustuu vanhaan kappeliseurakuntarakenteeseen, jossa otettiin huomioon silloisilla liikennevälineillä tehtävät kirkkomatkat."
Vuosituhannen vaihteessa parasta saatettiin ostaa vasta liha- tai kalatiskiltä. Paras-hanke oli vielä muhimassa ja pulpahti pinnalle vasta seuraavan kuntaministerin Hannes Mannisen (kesk.) luotsaamana.
Entinen kuntaministeri Korhonen antaa huutia Paras-hankkeelle. "Paras -ajattelu toimi pienissä kunnissa, mutta aiheutti suurten kaupunkien ja ympäristökuntien törmäyskurssin. Kaikkien satelliittialueiden yhteistyö karahti kiveen."
"Se oli kaupunkikeskusten ympäristön kuntayhteistyön kannalta katastrofaalinen. Ministeri (Hannes Manninen) vaan sanoi, että liittykää Ouluun", Ahokas muistelee.
Korhonen julisti kymmenen vuotta sitten, että suur-Oulussa olisi järkeä. Kunnon poliitikko kaarteli ja ennusti, että Oulun ja lähikuntien liitos tapahtuu 75 prosentin todennäköisyydellä. Toisin kävi. Korhosen kuntien määrän veikkaus perustui Oulun seudun kuntaliitokseen.
"Edelleen olen samaa mieltä. Mutta pöytä ei ole puhdas. On pakko tunnustaa, että jokaisen kunnan takaa näkyy sen oma historia, joka vaikuttaa tähän päivään", Korhonen selittää.
Miksi Kempele on itsenäinen?
"Meillä on palveluihin tyytyväiset asukkaat, teollisuustyöpaikkojen omavaraisuus 114 prosenttia, koko työpaikkaomavaraisuus 75 prosenttia. Miksi emme menestyisi itsenäisinä? Jos muuta ilmenee, voimme jatkossa palata asiaan", Kari Ahokas vakuuttaa.
Raadin pessimisti Eero Niemelä ennusti, että kaikki menee päin prinkkalaa.
"Ne, joilla menee todella hyvin, kuluttavat liialla vauhdilla itsensä puhki. Tavallinen harmaa massa kulkee töissä selkä köyryssä ja odottaa eläkkeelle pääsyä, joka tulee aina vain hankalammaksi. Syrjäytyneiden leipäjonojen pituus kasvaa."
Nappiin meni. Pisteitä Niemelälle.
"Kun EU laajenee Itä-Euroopan maihin, Suomi voi jättää hyvästit avustuksille. Tämä on lopullinen isku maataloudelle. Suomessa syödään eurooppalaista geenimuunneltua ruokaa", Niemelä ennusti.
"Nykyiset EU:n rakennerahastot koituivat pelastuksemme. Mutta seuraavalla rahastokaudella Niemelän ennuste voi toteutua", Martti Korhonen arvioi.
Eino Siuruainen patisti ottamaan huomioon Venäjän tarjoamat mahdollisuudet, vaikka itänaapuri oli syvässä kriisissä. "Sitä ei ole syytä hyljeksiä."
"Hyvä analyysi. Siuruainen teki tärkeää työtä kalottiyhteistyössä", Korhonen ja Ahokas sanovat.
Siuruainen saa lisää pisteitä ja kisaa Ahokkaan kanssa ykkössijasta.
Kaikki onnistuivat ja epäonnistuivat ennustuksissaan. Jokaisen ennusteet olivat hyviä ja perusteltuja. Todellisuus ei vain sattunut menemään aivan ennustetusti. Mutta mitä ennustajat olisivat sille mahtaneet?
